*

Yhteinen ajatuspaja, missä ajatuksesi kuullaan

Kilpailemisen haittapuolista

Ainainen kilpailu

   Yhteiskuntamme laittaa ihmisen kilpailemaan jo kouluikäisestä lähtien; annetaan kouluarvosanoja ja numeroiden keskiarvon perusteella parhaimmat pääsevät haluamaansa ylempään kouluun. Eli hyvin nuoresta lähtien alamme kilpailemaan toistemme kanssa, joiden arvosanojen mukaan laajalti myös määritämme paikkamme kuin myös omakuvakin osittain rakentuu.

   Koulujen jälkeen kilpaillaan sitten työpaikoista, mikä jatkuu myös hyvin monen työyhteisön sisällä. Koko elämän kestänyt kilpailu on laittanut meidät aina vertailemaan itseämme toisiin ihmisiin - voittajia ja rikkaita ihannoidaan, joiksi selviytyvät vain harvat ja niin ”häviäjät” heitä kunnioittavat, alistuvat kuin myös kadehtivat. Jatkuva kilpailu kasvattaa ihmisen olemaan aina toistaan parempi ja tämän seurauksena me aina vertailemmekin menestystämme toisiimme nähden; palkkoja, etuuksia, taloja, autoja, tutkintoja, puolisoja jne.. On myös tutkimuksia siitä, mikä yhdistää huonon itsetunnon erilaisiin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin kuin myös itsemurhiin ja muutenkin ennenaikaisiin kuolemiin näiden sairauksiin liittyen. Joten rakentuuko toimintamallimme nyt aivan terveeltä pohjalta? Pitäisikö kilpailu vain jättää hauskanpitoon ja harrastustoimintaan? 

 

 Ihmisen ahneus on rajaton...

   Yrityksetkin kilpailevat keskenään ja niiden ainoa tavoite on tehdä omistajille voittoa, mille luonto, hyvinvointi ja kaikki muu on vääjäämättä toissijaista. Tämä näkyy selvästi suuryrityksien toiminnassa, jotka ovat vieneet toimintansa ulkomaille halvemman työvoiman, löyhemmän lainsäädännön ja verotuksen takia. Menestyvä yritys karsii kaiken mahdollisen menoista, jotta tuottaisivat mahdollisimman paljon. Pyrkimyksenä aina tehosta toimintaansa tavalla, mikä tekee yrityksestä tuotteliaamman, mikä ei ole varmasti kenellekään mitään uutta tietoa. Kolmansiin maihin siirtyneet yritykset keräävät kaiken voiton paikallisten kustannuksella, kun paikalliset joutuvat olemaan palkallisina ”orjina”. Ei paikalliset siitä rikastu, vaan yrityksen omistajat/sijoittajat. Paikalliset toki saavat kaiken saasteen, mikä parhaiten huomaa ehkäpä Kiinassa, missä onkin 16 maailman saasteisinta kaupunkia – Kiinahan on oikeastaan länsimaiden tuotantolaitos.  

Tämä kaikki laittaa miettimään, että ajaako tällainen kilpailu ihmisen hyvinvointia, kun ajavana voimana on taloudellisen voiton tekeminen?

 

...ei kuitenkaan päde kaikkiin.

   Kuitenkaan suurin osa ihmisistä eivät pyri huipulle vaan tyytyvät hyvin vähään; on katto pään päällä, ruokaa kaapissa, lähimmäisille asiat hyvin, laskut ajantasalla jne.. Ihmiset tekevät töitä oikeastaan pakosta, jotta pystyisivät siedettävään elämään. Yhteiskunta pakottaa ihmisen tekemään töitä ja työnteon välttämättömyys tuntuu varmasti kaikista normaalilta. Olemmekin niin ehdollistettuina ylläpitämään tätä järjestelmään, ettei me osata kyseenalaistaa sen toimintaa.

    Tässä meidän markkinatalousjärjestelmässä mahdollisimman moni ihminen täytyy olla töissä, jotta koneisto ylipäätään pyörisi. Eikö olisikin järkevää, että yhteiskunta pyrkisi pyörimään aina vaan mahdollisimman vähällä työvoimalla, että pyrittäisiin mahdollisimman pieneen työllisyysprosenttiin? Kapitalismissa tällä ajatuksella ei ole sijaa - pitääpä palata tuohon myöhemmissä mietteissä.

 

Yrittävä kunta

   Kuntamme joutuvat myös toimia kuin yritykset voittoa tehden, mikä on täysin terveen järjen vastaista. Nimittäin kunnat ovat hyvin huonoja yrityksiä, sillä ne joutuvat laittamaan rahansa kansan hyväksi. Kapitalismin säännöillä tämä ei ole kannattavaa toimintaa, joten kunnat tulevat ennen pitkää kaatumaan ja kansa tästä kärsii. Sen näkee jo hyvin kuntauudistuksissa, tehostamistoiminnoissa ja eri peruspalveluiden leikkauksista. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

kati sinenmaa

Tähän liittyen onkin suuri ihme, että valtio ei anna uskontojen kilpailla, vaan väittää, että kaikki uskonnot ovat yhtä hyviä. Se on valtion mielestä sama, leikkaako pappi pojan sukuelimiä vai kasteleeko pappi vedellä hieman päätä. Se on valtion mielestä hyvä asia, että uskonto pakottaa naiset säkkeihin, jotta he saisivat D-vitamiinin putoksetsa johtuavia vaivoja.

Tästä huomataan, ettei kilpailuyhteiskunta voi toimia oikein, jos tietyt ryhmät ovat kokonaan vapautettu kilpailusta, eli arvojensa kehittämisestä.

Kilpailusta vapautetut eivät osaa kilpailuyhteiskunnan pelisääntöjä. Paha tarvitsee voittamiseen sen, että hyvät ihmiset antavat muille erivapauksia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Hyvä kirjoitus ja vastaa pitkälti omia ajatuksiani.

Tosin en syyllistä kapitalismia niinkään vaan vuosisatoja vanhoja ajatustottumuksia meidän yhteiselämän kudelmassa.

Toimituksen poiminnat