Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Maailma kehittyy – pysymmekö mukana?

Meidän elämämme muuttuu niin hiljalleen, ettei hetkessä sitä aina huomata. Kun vähän aina muistellaan taaemmaksi, huomataankin jo selkeitä eroja jo aivan arjessa, joista teknologian kannalta selkeimmät varmasti monelle ovat internetin ja kännyköiden tuleminen, mikä nykyiselle kasvavalle sukupolvelle onkin jo itsestään selviä arjen asioita. Tässähän pelkästään 20 vuoden aikana teknologinen kehittymisemme on ollut jotain aivan ennennäkemätöntä ihmiskunnan historiassa, eikä tuolle trendille näy loppua. On kuitenkin aina vaikea ennustaa, mitä on tulossa, mutta kehittymisen suunta on selvä. Sen vuoksi onkin erikoista kuitenkin huomata, ettei se viime vuosina ole ainakaan näkynyt itseni, eikä lähimmäisteni arjen elämän helpottumisena, vaan suorastaan vuosi vuodelta elämä on tullut tiukemmaksi, ettei sitä enää edes koe olevan yhtä vapaa kuin aikaisemmin.

Tätä muutosta tiukempaan elämään ei siinä hetkessä helposti edes tiedosta, vaan oikeastaan aina vaan on oppinut vuosien vieriessä sopeutumaan, ja sopeutujia me pohjimiltaan olemmekin. Sopeutumista aina vaan kurjempiin oloihin ja pennin venyttämistä ei kuitenkaan tarvitsisi nähdä normaaliksi, kun ottaa huomioon yhteiskunnan kehittymisen suunnan huomioon. Tuloerot myös kasvavat, köyhyys lisääntyy ja palvelut heikkenee kaiken ohella, joten voisikin kysyä, että miksi emme tee asialle mitään?

Noh, ei ole tosiaan helppo kysymys vastata, kun nykyisellään talousjärjestelmämme ei ota edes tuota teknologistumista huomioon(en pureudu tässä muihin seikkoihin tällä kertaa) - mallimme siis perustuu täysin siihen, että mahdollisimman suuri osa väestöstä on töissä, mikä onkin ainoa reitti ihmisen saada elantonsa, ja tämän palkan verosaatavista valtion hyvinvointipalvelut ovat täysin riippuvaisia. Harva kuitenkin miettii, että mitä tehdään, jos tämän selkeästi huomattavissa olevan koneellistumisen ja automatisoimisen myötä ihmiset menettävät työpaikkansa? Sitä on tälläkin hetkellä vaikka kuinka paljon erilaisia innovaatioita ilmassa, joiden nähdään syrjäyttävän monet ammattikunnat melkeinpä kokonaan, jos ne sulautettaisiin käytäntöön heti. Tuo tulee olemaan aivan lähitulevaisuudessa suuri ongelma, koska eihän noita uusia työpaikkoja voi noin vain pieraista tyhjästä. Yrityksetkin vain syntyvät alueille, missä on kulutusvoimaa, ja tuota kulutusvoimaa juurikin ihminen saa vain tekemästään työstä(toki erilaisina tukina myös, mutta nekin ovat osaltaan vain palkoista tulevia verorahoja).

Onkin siis vain ajan kysymys, milloin kehittyminen on sillä tasolla, että yritykset näkevät edullisemmaksi mekanisoida ja automatisoida osan toiminnastaan tai kokonaan. Kun miettii vähän taaksepäin työvoiman siirtymisiä, 1900-luvulta maanviljelyksestä työvoima aikalailla siirtyi teollisuuden puolelle, minkä jälkeen siirtyi palveluiden puolelle, ja nyt monet palvelualan ammatitkin ovat uhattuina, eikä ole enää seuraavaa aluetta, mihin työvoima menisi. Toki tuo kehittyminen avaa uusia työpaikkoja osaltaan, mutta ei todellakaan siinä määrin, mitä tullaan menettämään.

Kuitenkin koneellistaminen on se juttu, mihin yritykset pyrkivät, jotta säilyttävät edun kilpailijoihinsa nähden, ja yrityksien tarkoitushan on aina tähdättävä voiton tavoitteluun, missä luonnollisesti jalkoihin jää kaikki muu - ulkomaillekin yritykset ovat vieneet tuotantonsa verotuksen, palkkakustannuksien suuruuden, lainsäädännön yms. vuoksi, mikä onkin vain kannattavaa toimintaa yrityksien kannalta. Tätä suuntaa ei todellakaan tarvitse pelätä vaan ottaa se mahdollisuutena, koska sen avulla me kyettäisiin portaittain lähteä esim. sellaiseen suuntaan, mikä pyrkisi vapauttamaan ihmiset mahdollisimman laajalti työstä toteuttamaan todellisesti itseään. Tuo olisi mahdollinen suunta, jos ihmisen kulutusvoima rakentuisi toista reittiä pitkin, mikä voisi olla esim. perustulo - Blockchain-teknologia on ainakin sellainen, mikä mahdollistaisi eurolle rinnakkaisen rahan, mikä voisikin vaikka olla markan paluu kryptovaluuttana. Perustulon voisi mahdollisesti tuoda kansalle tätä kautta, minkä lisäksi mahdollinen toimiva järjestelmä tarjoaisi mahdollisuuden jatkossa irtaantua eurosta, jos edes nähtäisiin se järkeväksi. Blockchain-teknologia tarjoaisi ainakin laajat mahdollisuudet uudistaa koko talousjärjestelmä ja mahdollistaisi tusinan muutakin, mutta niistä en tässä sen enempää.

Noh, sitten voitaisiin pohtia, että päteekö enää nykyaikana ne lainalaisuudet, mitkä tekevät nykyisestä talousjärjestelmästämme jatkossakin toimivan – ottaako se tämän nykyisen teknologistumisen huomioon? Jos ei, eikö nyt olisi järkevää perustuslaatuisesti päivittää se? Eihän se tietenkään ketään hyödyttäisi, jos talousjärjestelmä romahtaisi pois alta; esim. tuottaisi vain turhaa kärsimystä kaikille, antaisi rikollisuuden kukoistaa kuin myös siemenen erilaisten ääriliikkeiden syntymisille.

Jos tarkemmin tarkastelee jotain lähitulevaisuuden näkymiä, rakennusalaa näyttää ainakin odottavan mullistus; talojen "3D-printtaus" eikä automaattiset työdronitkaan ole enää teoriaa, joista linkkiä alhaalla. Toki ei varmasti hirveän nopeasti meille laajamittaisemmin käytäntöön tule, mutta selkeää on, että rakentaminen tulee olemaan tuon 3D-printtauksen myötä monta kertaa edullisempaa, turvallisempaa ja tehokkaampaa. Tuntuukin olevan selkein yksittäinen ala lähitulevaisuudessa, missä parhaiten näkyisi automatisoinnin ja robotisoinnin vaikutus työttömyyden lisääntymisenä – meillä siis nykyisellään työskentelee n. 250 000 ihmistä rakennusalalla. Rakennusala ei ole tietenkään yksin, ja aikakin vain näyttää, miten laajalti alkaa vaikuttamaan.

Ongelmana vaan on, että nuokin muutokset tulevat hiljalleen näkymään arjessa, ettei me välttämättä enää osata rinnastaa työttömyyden lisääntymistä tähän teknologiseen työttömyyteen, mikä laittaisi meidät vain reagoiden sopeutumaan vallitseviin oloihin. Tämä kaikki tuolloin tulisi näkymään jatkossakin vain ”tehostamisilla” sekä leikkauksilla, milloin olisimme tuomittuja vain reagoimaan todellisen ongelman aiheuttamineen oireisiin. Joka tapauksessa me elämme kevyesti sanottuna hyvin mielenkiintoisia aikoja, koska ei pelkästään meidän, myös meidän lapsiemme hyvinvointi on täysin riippuvainen siitä, mitä me tässä ajassa päätetään tehdä. Voi vaan kuvitella sitä tuomioita, mitä jälkipolvemme langettaisi meille, jos emme pyrkisi tekemään kaikkeamme suunnan muuttamiselle, kun selvästi merkit ovat suoraan edessämme ja aikaa vielä olisi tehdä perusteellisia muutoksia.

Kirjoitin nyt tämän, jotta alettaisiin keskustelemaan asiasta, mitä kautta mahdollisesti lähtisi siemen suunnittelullekin.

 

Teknologinen työttömyys:

http://futurism.com/technological-unemployment-the-real-reason-this-elephant-chart-is-terrifying/

http://www.theatlantic.com/business/archive/2015/09/jobs-automation-technological-unemployment-history/403576/

Työdronit:

http://www.hs.fi/talous/a1477892664320

Talojen 3D-tulostamisesta:

https://www.cnet.com/news/worlds-first-3d-printed-apartment-building-con...

https://

https://3dprint.com/138664/huashang-tengda-3d-print-house/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat