Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset kuin pieru Saharassa?

Se on todella hienoa nähdä, että sen verran välitämme ympäristöstämme, mikä laittaa meidät yhdessä tekemään sopimuksia globaalisestikin sen säästämisestä jälkipolvillekin. Ongelmana vain on se, että me vain sivutaan sitä todellista ongelmaa, minkä vuoksi ympäristömme ylipäätänsä kärsii heitteillejätöstä, minkä lisäksi koko solmittu ”sopimus” perustuu täysin vapaaehtoisuuteen, missä kukin maa toimittaisi oman päästövähennyssuunnitelmansa, eikä sen noudattamatta jättämisestä edes rangaista – ei nosta juurikaan odotuksia, ja kerronpa nyt miksi:

Ongelmana on kokonaisuudessaan meidän markkinatalousjärjestelmää ajava kannustinstrategia, mikä perustuu kilpailuun kysynnästä joko henkilöiden tai yrityksien välillä, missä kaikki tähtäävät pyrkimykseen säästää rahaa tuotannossa sekä maksimoida voitot myynneissä, ja tämä kaikki on aivan perus pelilogiikkaa, mitä käyttäytymisen tarvitsee olla, jotta yksittäinen ihminen pysyisi taloudellisesti pinnalla sekä yritys säilyttäisi markkinaosuutensa aina vaan kiristyvämmässä ilmapiirissä. Valtiotkaan eivät ole irrallisia näistä säännöistä, koska samoin pyrkivät tähtäämään voittoon, mikä näkyy pyrkimyksenä talouskasvuun. Jos se ei olisi ensisijainen tavoite ja ainainen pyrkimys, käy helposti samalla tavalla kuin esim. tässä hiljattain Kreikalle.

Kun markkinatalousjärjestelmä tarvitsee ikuiseen talouskasvuun tähtäämisen lisäksi vielä syklistä kulutusta, jotta säilytetään kysyntä ihmistyölle, eikä ole mitään rakenteellista kannustinta rahan tavoittelun lisäksi, mikä ajaisi vähentämään resurssien käyttöä, biodiversiteetin menetystä, maailmanlaajuista saastejalanjälkeä, on hyvinkin realistisesti sanottuna vain haave, että tämä solmittu ilmastosopimus veisi meitä ekologisesti kestävään ratkaisuun. Meitäkin ohjaavat rakenteelliset säännöt, jotka laittavat meidät kilpailemaan toisiamme vastaan aina vaan niukkenevammasta rahavarannosta, milloin kaikki muu on toissijaista, jonka jalkoihin valitettavasti jää myös ympäristömme, ja tämä on ns. normaalia vallitsevalle talousjärjestelmälle.

Jotta tuo äärimmäisen tärkeä ilmastostrategia voisi toimia tässä meidän talousjärjestelmässä, siitä tulisi tehdä ainakin taloudellisti kannattavaa, mikä onkin ainoa kannustin, jota myös markkinat ymmärtäisivät. Ei olisi kodittomia kaduilla, eikä olisi nälänhätääkään maailmassa, jos niiden kitkemisestä osattaisiin tehdä tuottoisaa - pointtina vaan se, että mitään hyvää ei juurikaan tapahdu tässä järjestelmässä, jos se ei ole taloudellisesti kannattavaa, joten ehkä me tarvittaisiin toisenlainen kannustin tämän ajamiseksi?

Sopimus on tietysti solmittu yhteistä hyvää ajatellen, eikä varmasti ollut helppoa saada kaikkia niitä maita mukaan sopimukseen, ikävä kyllä ei se kuitenkaan näillä näkyminen tulisi vaikutuksiltaan olevan lähellekään sitä, mihin tähtäävät; lämpötilan nousun pitäminen alle 1,5 asteessa.

Noh, tämä sopimus auttaa varmasti jossain määrin, mutta ei taida tulla näkymään, koska pelkästään kehittyvät maat tekevät kaikkensa saadakseen talouskasvua parantaakseen elinolojaan, mikä tapahtuukin juurikin ympäristön kustannuksella; yksinkertaisesti heillä ei ole varaa vihreisiin teollisiin menetelmiin tällä hetkellä.

Mahdollisuudet olisivat kuitenkin rajattomat, jos me kyettäisiin muuttamaan koko talousjärjestelmää toimivaan toisenlaisilla säännöin ja kannustein, missä ainakin rahan tavoittelu-kannustin muutettaisiin aivan toisenlaiseksi, mikä esim. voisi perustua perustuloon, kun muutenkin jo aina vaan lisääntyvää tahtia mekanisointi, automatisointi/robotisointi syrjäyttää ihmisiä töistä, mitä talousjärjestelmämme muutenkaan ei tule kauaa kestämään perustuessa tähän ihmisen työllisyyteen. Noh, tuollaisessa perustulon mallissa ei ainakaan olisi tarvetta enää säilyttää kysyntää ihmistyölle, mikä laittaisi meidät aivan toisenlaiselle maaperälle, mistä voisimmekin jo rakentaa arvomme aivan toisenlaiselta pohjalta. Toki erittäin haastavaa se on edes miettiä mitään toisenlaista, mihin me olemme syntyneet ja ehdollistuneet ylläpitämään, eikä siihen ole ollut ikinä aikaisemmin tarvekaan! Ajat ovat kuitenkin nykyään aivan toisia.

Jokaiselle sitten vielä kysymys mietittäväksi: olemmeko me niin totuttautuneita ja keskittyneitä vain omaan selviämiseen, etteikö meitä kiinnosta edes, missä tilassa planeettamme jo on 20 vuodessa tai millaiseen tilaan jättäisimme sen lapsillemme, vai voisimmeko kenties muuttua arvoiltamme ja käyttäytymiseltämme, jos talousjärjestelmä toimisi toisenlaisin säännöin/kannustein, jos se myös ajaisi yksittäisen ihmisen henkilökohtaista etuakin, sinun etuasi? Eikö ainakin kilpailemisen sijasta yhteistyö kuulostaisi järkevämmältä ja jopa tuotteliaammaltakin?

Vai onko teidän mielestä ilmastosopimus jonkinlainen käännekohta ihmiskunnan kohtalossa? Mielellään kuuntelisin myös perusteluja.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1478226618231

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ilmastokokouksen päätös pysäyttää lämpeminen 1,5 asteeseen aikaisemman 2 asteen sijasta on naiivi ja ihmisten ymmärrystä loukkaava. Poliitikkojen mahtipontisuutta.

Ikään kuin poliittisilla päätöksillä voitaisiin luontoa ohjailla. Miksi ei sitten kerralla panna Jumala kuriin, otetaan niskasta kiinni, uhataan pirulla ja pakotetaan Se kylmentämään ilmasto.

Toimituksen poiminnat