Yhteinen ajatuspaja, missä ajatuksesi kuullaan

Elämmekö todellisuudessa?

Tällaisten tyttöjen kuuluisi olla kaikilla EU:n johtopaikoilla - pitäiskö kenties poliittisille paikoille alaikärajaa alentaa?

Videolla 15-vuotias Greta Thunberg osuu nimittäin tällä sanomalla täysin ytimeen: ”Te puhutte vihreästä ikuisesta talouskasvusta, koska olette liian pelokkaita olemaan epäsuosittuja. Te vain puhutte eteenpäin menemisellä samoilla keinoin, millä te saitte meidät tähän sotkuun, kun ainoa järkevä ratkaisu olisi vetää hätäjarrusta. Te ette ole tarpeeksi kypsiä kertomaan asioita niin kuin ne ovat, vaan tämänkin vastuun te siirrätte lapsillenne.”

Tällä suoralla koruttomalla sanomalla Greta täysin viittaa siihen, että vihreä ikuinen talouskasvu on ideologiaa, eikä me ei olla tarpeeksi rohkeita puhumaan asioista totuudenmukaisesti. Tällä Greta kannustaa meitä haastamaan ”vallitsevan tilan” ja tekemään kaikki tarvittava ilmastonmuutoksen torjumiseksi, eikä hiljalleen siirtää vastuuta eteenpäin tulevien sukupolvien hoidettavaksi. Vallitsevaan tilaahan kuulu osaksi se, että me pyritään aina ikuiseen talouskasvuun, mihin pääseminen on siis matemaattisesti mahdotonta rajallisella planeetalla, sillä meidän toimintaa rajoittaa resurssien rajallisuus sekä ympäristön kantokyky. Näin ollen oli talouskasvu vihreää tai ei, se ei ole kestävää pidemmän päälle, mikä on Gretan yksi ydinsanomisista, mikä meidän kaikkien täytyy aika nopealla aikataululla tiedostaa.

Tietty poliitikonkin tehtävä on aina ylläpitää vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä ja noudattaa vallitsevia sääntöjä, ettei jyrkkiä tekoja ja suuntamuutoksia voi olettaa tapahtuvan sisältäpäin kauhean nopeasti. Greta kuitenkin osuvasti sanoo: ”Niin kauan kuin me ei keskitytä siihen, mitä meidän täytyisi tehdä kuin mikä on poliittisesti mahdollista, olemme tuomittuja. Me emme voi ratkaista kriisiä, jos emme kohtele sitä kuin kriisiä.”

Tämä ilmastonmuutos on uhkana sellainen, ettei meillä ole mitään varaa ihmiskuntana kohdella sitä muuten kuin globaalina kriisinä, ja tämä kriisin mahdolliset vaikutukset ovat kaunistelematta äärimmillään ihmisen sukupuutto.

Toki voidaanhan me näinkin vielä tovin porskuttaa eteenpäin nykyiselläkin Pariisin ilmastosopimuksella, mutta pelkäänpä mahdollisten korjausmuutoksien jatkossa olevan aina vaan kivuliaampia ja jyrkempiä, koska tavoitteet eivät ole nykyiselläänkään tarpeeksi jyrkkiä, eikä todellakaan helpotu väestön kasvaessa, eikä jatkuva edellytys talouskasvulle ainakaan helpota tavoitteisiin pääsyä, joten nyt olisi siis paras aika ottaa se punainen pilleri ja herätä todellisuuteen niin kuin Neo konsanaan.

Todellisuushan on sitä, että nykyiset hiilidioksidipäästöt ovat n. 32 miljardia tonnia vuodessa ja lajien sukupuuttotahti eri ennusteiden mukaan 100-200 päivässä. Nykyiset tapahtuvat ovat verrattavissa historian viiteen aikaisempaan massatuhotapahtumaan, eikä tarvitse edes mennä 80 vuotta eteenpäin, kun synkimmät tutkimusennusteet näyttävät ilmastonmuutoksen yksinään tappavan 50% nykyisistä lajeista, ja näissä tilastoissa ei ole edes mukana ihmisen kulutuskäyttäytymisestä johtuvaa sukupuuttoa. Kun niitä katsoo, esim. 40 vuoden aikana villielämästä on jo hävinnyt jo 50% ja vastaava määrä myös kalakannoista. Ei ole mitään viitteitä siitä, että tahti hidastuisi merkittävästi, joten haudanvakavasti voi vain todeta, että me ollaan hyvää vauhtia matkalla kohti kuudennetta massatuhoa, minkä kaiken keskellä jälkipolvemme on ennen vuotta 2100.

Gretaa lainaten: ”Muutos tulee, tykkäsit tai et.” Meidän käsissä on vielä se, että kuinka kivulias se on kaikille.

Varmasti jokainen on myös huomannut, miten esim. elokuvissa esim. avaruusolioiden hyökkäyksien aikana kansakunnat yhdistyvät kaikki taistelemaan yhteistä uhkaa vastaan resursseja säästämättä, ja nyt todellisuudessa tilanne on jotakuinkin sama kuin, paitsi uhkan suora fyysinen olemus puuttuu, eikä uhka meidän silmiin vaikuta välittömältä.

Miten me sitten  kyetään valjastamaan kansakunnat vastaamaan ilmastonmuutoksen tarvittavalla tavalla?

Puheessaan Greta kertoo: ”Kun vastaukset eivät löydy järjestelmän sisältä, ehkä meidän täytyisi muuttaa itse järjestelmä”. Nyt puhutaan sitten koko markkinatalousjärjestelmän muuttamisesta, missä löytyvätkin ne syvimmät rakenteelliset mekanismit, jotka ohjaavat meitä kollektiivisesti kilpailemaan, kuluttamaan ja saastuttamaan sekä vielä kannustaa vastaavaa käyttäytymistä. Markkinataloudessahan ei ole mitään sisäistä mekanismia ottamaan huomioon tai puuttumaan ilmastonmuutokseen, ylikuluttamiseen, teknologiseen kehitykseen yms., joten jo tältä osin olisi vain järkevää kehittää talouttamme suuntaan, mikä ottaisi nämä asiat rakenteellisesti huomioon. Ei ole kuitenkaan mitään taloudellista kannustinta lähteä muuttamaan nykyistä mallia, koska välitön hyvinvointimme on riippuvainen koko talousjärjestelmän kasassa pysymisessä, mikä tekee koko asiasta kaksipiippuisen kysymyksen.

Joka tapauksessa kysymys talousjärjestelmän muuttamisesta johdattaa meidät hyvinkin tuntemattomille vesille, mutta olemmeko oikeasti älykkäitä, jos emme edes tutki, miten me voisimme kestävästi harjoittaa talouttamme? Tai mitkä oikeasti sitten ovat muut vaihtoehdot?

Todennäköisesti kuitenkin sinua kuin ketä tahansa muuta painaa ”suuremmat” stressit ja prioriteetit, kuten nyt tuleva joulu, ettei monella ole aikaa eikä mielenkiintoa jäädä miettimään näitäkään kysymyksiä.

Tästä pääsemme sitten siihen, kun talousjärjestelmän rakenteet kannustaa kylikuluttamiseen, minkä lisäksi meidän huomio pysyy suuressa mittakaavassa merkityksettömissä asioissa, mutta toki henkilökohtaisesti kullekin tärkeissä asioissa, mitkä ovat sitten realistiset mahdollisuudet sille, että ilmastonmuutoksen vastainen työ tästä kiihtyisi?

Jos minulta kysytään syvintä tarkoin harkittua mielipidettä, sanoisin meidän olevan pahasti kusessa. Jos olet tullut jotakuinkin samoihin päätelmiin, läpsi itseäsi pari kertaa poskillesi, sillä nyt vaan ei ole mahdollisuutta menettää toivoa. Todennäköisemmin näin tulet myös muistamaan tämän asian tärkeyden tulevaisuudessa, kun se joskus uudestaan tulee esille. ;)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vihreä kestävä kehitys on tuottaa Kiinassa kertakäyttötavaraa länsimaihin ja kuskata tämä roina jäteöljyä käyttävillä valtamerilaivoilla. Suomessa tätä halpaa kertakäyttötavaraa ostaa sosiaaliturvaa nauttiva työtön kuten myös pienipalkkaiset työttömyyttä odottavat.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Joka tapauksessa kysymys talousjärjestelmän muuttamisesta johdattaa meidät hyvinkin tuntemattomille vesille, mutta olemmeko oikeasti älykkäitä, jos emme edes tutki, miten me voisimme kestävästi harjoittaa talouttamme?"

Todennäköisesti omistusoikeutta pitää jotenkin rajoittaa ja talouden kannustimet rakentaa siihen, että parannetaan asioita ja verottaa kulutusta.

Muutokset tarkoittaa sitä, että rikkaat valtaapitävät menettävät etuoikeutetun aseman ja sehän tässä on se jarru.

"mitkä ovat sitten realistiset mahdollisuudet sille, että ilmastonmuutoksen vastainen työ tästä kiihtyisi?"

Suhtaudun realistisesti, eli tapahtuu nihkeästi. Rikkailla ei ole mielenkiintoa tähän ja siinä vaiheessa kun ilmastonmuutos liikuttaa rikkaiden etuoikeutettua arkea, on myöhäistä tehdä enää mitään. Silloin se on game over ja yhteiskunnat romahtavat kaaokseen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kirjoituksesi otsikosta tulee mieleen tämä YLE:n haastattelu vuodelta 1971:

Elämmekö unessa (Yrjö Kallinen) - 1/5

"Yrjö Kallinen puhuu kilpavarustelusta, elintasokilvasta ja luonnonvarojen haaskauksesta. Tuho uhkaa, jollemme herää ajatustottumustemme unesta, hän sanoo.

Iäkäs opetusneuvos lyö Hilkka Pietilän haastattelussa pöytään ajatuksia, jotka vihreä liike 1970-luvun lopulla popularisoi.
Kallinen toteaa Albert Einsteinia lainaten, että Hiroshiman jälkeen mikään muu ei maailmassa ole ennallaan kuin ihmisten tuhoisat ajatustottumukset. Joleivät ne muutu, maailma on kulkemassa kohti ihmissuvun itsemurhaa.
Kallinen allekirjoittaa Erich Frommin näkemyksen, jonka mukaan olemme kaikki enemmän tai vähemmän mielisairaita, enemmän tai vähemmän "unessa".
Unitilan harhaa on luulo siitä, että omaisuuden kokoaminen ja kerskakulutus on onnen tae. Kilpavarustelu ja raaka-ainevarojen haaskaus liittyvät siihen saumattomasti.
Entinen puolustusministeri sanoo, että sotilaiden kanssa voi vielä keskustella rauhanasiasta, mutta taivas varjelkoon siviileistä, jotka rukoilevat ja uneksivat pääsevänsä niittämään kunniaa sotatantereella.
Nuoret protestoivat jo näitä oppeja ja ylipäänsä elämäntavan mielettömyyttä ja tuhoisuutta vastaan.
Jokaisen on alettava maailman muuttaminen omasta itsestään, tietoisuudesta että "olen unessa, minut on suggeroitu".
Ajatus unesta ja heräämisen mahdollisuudesta on samankaltainen niin buddhismissa kuin syvyyspsykologiassa.

Yrjö Kallista (1886-1976) kutsuttiin "käveleväksi paradoksiksi".
Hän sai kansalaissodassa neljä kuolemantuomiota, vaikkei ikinä tarttunutkaan aseeseen. Kuolemaantuomittu eli kuitenkin miltei 90-vuotiaaksi.
Kallinen toimi vuosikymmenien ajan osuuskauppaliikkeen valistustyöntekijänä, ja hänet muistetaan yhtenä Suomen kaikkien aikojen sytyttävimmistä puhujista.
Kouluja käymätön, itseoppinut työväenmies päätyi lopulta opetusneuvokseksi. Hän oli sosialisti ja luterilaisen kirkon jäsen, joka tutki myös mystiikkaa ja itämaista filosofiaa."

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tämäpä sattuma! Näin tuon videon viikko sitten, mutta en ollut sitä ennen nähnyt, vaikka se on näköjään netissä ollut jo 6 vuotta. Hyvä video!

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Katsonut tuonkin Kallisen haastattelun joitain kertoja vuosien mittaan, et on kyl hieno mies ja sanoma on vieläkin täysin tätä päivää.

On muuten äärimmäisen vaikea rikkoa nuo omat ajatustottumukset - useimmiten onkin vaan sellaista, että saatetaan hetkellisesti ns. "herätä", kun esim. katsotaan joku kantaaottava dokumentti, mutta siihenhän se usein jää, kun taas arki ja sitä omaa henkilökohtaista kuplaa tökkivät prioriteetit vie huomion. Ei muuten voi ketään syyttää tai haukkua, koska olemme pohjimmiltamme vain sopeutujia.

Ikävältä vaan näyttää se, että aina vaan tuntuu todennäköisemmältä, että ehkä me vasta oikeasti herätään tästä unesta, kun tämäkin ilmastonmuutos koskettaa meitä henkilökohtaisesti ja on läsnä elämässämme päivittäin; ns. tökkii kunkin henkilökohtaista kuplaa päivittäin.

Sanotaan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mut tässä tapauksessa silloin jo voi olla liian myöhäistä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Tässä vähän vaikuttaa myös se peliteoria, että yksilötason maailmanparannukseen "lopetan lihansyönnin ja kohta voidaan laulaa kumbayaa nuotion äärellä pelastuneessa maailmassa", en usko tähän.

Homman ratkaisee maailman rikkain prosentti ja päättäjät, että löytyykö tarpeeksi järkeä ja yhteistyökykyä.

Epäonnistuminen on aina mahdollisuus mutta ihmislajin epäonnistuminen vaan tekee järkyttävän tuhon kaikelle elämälle mihin maassa on edellytykset vielä 500 miljoonaa vuotta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

15-vuotias Greta saa omalta osaltaan vetää hätäjarrusta ja kieltäytyä henkilökohtaisesti ” vihreästä ikuisesta talouskasvusta”.

Voi olla hieman hankalaa ja epämukavaakin, mutta idealistinen Greta varmasti selviytyy haasteesta ainakin muutaman päivän ajan.

Tsemppiä :)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Millä todennäköisyydellä Greta on

1) pitkällisen tutkimuksen ja analyysin keinoin päätynyt kokonaisvaltaisesti kuvattuun ja realistiseen ratkaisuun?

2) nuoruuden kiihkossa onnistunut aivopesettämään itsensä?

15-vuotiaana minä maalasin PLO:n edustajistossa iskulauseita Israelin vastaisen mielenosoituksen lakanoihin vasemmistokavereideni kanssa. Wau. Olinpa varsinainen älykkö.

Käyttäjän RikuJungell kuva
Riku Jungell

1) Ei vaadi kovin pitkällistä analyysia kunhan analysoi oikeita asioita, ja osaa tehdä tarvittavat loogiset johtopäätökset.

2) Paha sanoa. Oikeassa tyttö silti on.

Nykyinen talousjärjestelmä on rakennettu loputtomien resurssien oletuksen varaan. Siinä ei ole varsinaisesti mitenkään huomioitu, että jossain vaiheessa ihmiskunta ylittää maapallon kestokyvyn, eikä globaaleista ympäristökatastrofeista ole ollut tietoakaan. Ratkaisut nykyisen talousjärjestelmän päälle ovat parhaimmillaankin "purkkaa & liimaa"-ratkaisuja, jotka voivat tilkitä koloja, mutta laiva jatkaa vuotamistaan. Ennemmin tai myöhemmin se uppoaa jos perustavanlaatuista muutosta ei tule, ja nykyinen markkinatalouskapitalismi ajaa meitä kohti tuhoa. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä jos vain vaivautuu avaamaan silmänsä. Me tarvitsemme talousjärjestelmän, joka ottaa luonnonvarojen käytön/tuhlauksen sekä muut ympäristövaikutukset huomioon jo sisäänrakennettuna. Muuten me markkinoiden orjina voimme kaatua yksi kerrallaan miekkaamme hyvine tarkoituksinemme kunnes taivas romahtaa meidän kaikkien niskaan. Nykysysteemissä pärjää se, joka riistää eniten, ja välittää vähiten. Se ei voi olla tulevaisuuden malli jos aiomme selvitä tästä sotkusta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Talousjärjestelmä kaipaa lähinnä kahta korjausta. Ulkoishaittojen hinnoittelu tarvitsee järkeä ja väestönkasvu tarvitsee hinnan.

Ja tietysti verotusta pitäisi keventää merkittävästi jotta markkinoilla on mahdollisuuksia toimia entistä laajemmin.

Käyttäjän RikuJungell kuva
Riku Jungell Vastaus kommenttiin #12

Tämä talousjärjestelmä kaipaa suuriakin korjauksia. Esimerkiksi demokratia alkaa hiljalleen olemaan merkityksetöntä sen alla. Mutta noiden muiden vikojen alla voimme vielä elää ja selvitä, elinympäristömme tuhoutumisen kanssa emme. Se on ehkä paras systeemi joka meillä on, mutta paska se on jokatapauksessa.

Toimituksen poiminnat