Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Uusiutumattomat luonnonresurssit kansan omistukseen?

  • Kaivostoiminnan kannattavuus Suomessa
    Kaivostoiminnan kannattavuus Suomessa

Tällaiset uutiset laittavat taas minut miettimään sitä, että miksi emme laita kansan omistukseen uusiutumattomia luonnonresurssejamme(Kaivosmineraalit ja kivilajit)?

Uutisessa Dragon Mining Limited Hongkongin pörssissä rauhoittelee sijoittajiaan, että kerkeää tyhjentää kaivokset, ennen kuin Suomen viranomaisille menneet valitukset yrityksen toiminnasta on saatu käsiteltyä. Olisiko sitten aika jo puuttua, ennen kuin yritys nostaa kytkintä?

Nykyisellään me erittäin avokätisesti kosiskellaan kaivostoimijoita väliaikaisten työpaikkojen lisääntymisen vuoksi verotulojen kerryttämiseksi, vaikka koko Suomen BKT:sta ja palkoista vain 0,1% tulevat metallikaivostoiminnasta. Suomessa myös kaivosyhtiöt maksavat vain veronalaisista voitoistaan yhteisöveroa, kuten muutkin osakeyhtiöt, joten verotuloja ei juurikan kerry kaivoksien monen vuoden ylösajon aikana, milloin yritys on mitä todennäköisemmin tappiollinen, vaikka kuitenkin samaan aikaan uusiutumattomia mineraaleja katoaa ulkomaille lukemattomia tonneja - kaivostoiminta on kuitenkin miljardiluokan vuosittaista liikevaihtoa.

Näin ollen yhteisöveron tilalle olisi järkevää miettiä toinen vaihtoehto: esim. suora kaivoskohtainen kaivosvero/rojaltit, mikä olisi sidottu tuotantoon ja näin verotettaisiin, vaikka kaivos/yritys olisi tappiollinen. Tällä tavoin myös estetään yhteisöverokeinottelu, että jos yrityksellä on useampi kaivos, yrityksen voittoja ei voi tasata pois uusilla perustetuilla tappiollisilla kaivoksilla.

Ei paljoa etukäteen mietitä sitäkään, että nämä yritykset luonnollisesti lähtevät maasta luotujen työpaikkojen kanssa, kun ovat saaneet resurssit ehdytettyä maasta.  Kysynkin, että onko nykyinen saatu hyöty kohtuullista, vai pitäisikö meidän valtiona kenties hyötyä enempi uusiututumattomista resursseista?

Ainakin itse koen, että Suomen kansalaisten kuuluisivat konkreettisesti suoraan hyötyä menetetyistä resursseista mahdollisen yhteisöverotulon lisäksi, mikä voisi myös tapahtua esim. niin, että erillisellä osakassopimuksella Suomi olisi oikeutettu tuntuvaan voitto-osuuteen uusiutumattomista luonnonresursseista, mitkä olisivat uudella lailla määritelty osaksi kansanomaisuutta. Voitto-osuuden jakaminen kansalle voisi tapahtua esim. kerran vuodessa veronpalautuksien yhteydessä, ja tietysti tulo olisi kansalaiselle verotonta ja sellaista, mikä ei vaikuttaisi mahdollisiin tukiin.

Tällainen voittojen jakaminen ei ole tavatonta, sillä Alaskassa vastaavaa on sovellettu alueen öljytuottoihin vuodesta 1982 lähtien, ja vuosittainen könttäsumma asukkaalle on ollut keskimäärin noin 1000$. Toki siellä on asukkaita vain noin 700 000, eikä Suomella ole öljyä, joten tällä hetkellä vuosittaiset könttäsummat näkisin meillä liikkuvan maksimissaan kympeissä. Se olisi ainakin selvää, että lukuisien pienituloisten joulu pelastuisi sillä, jos ennen joulua saisi edes sen jokusen kympin lisää tilille.

Yksilötasolla summat siis eivät olisi hirveän järisyttäviä, mutta tämä kokonaisuudessa tukisi kivasti kansantaloutta, koska nyt kuitenkin puhutaan kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin vuodessa, minkä lisäksi osa siitä palautuu vielä valtion kirstuun verotuksen muodossa.

Jos minulta kysyy tarkoin harkittua mielipidettäni: meitä pannaan halvalla, sillä Suomen uusiutumattomat resurssit katoavat tällä hetkellä ulkomaille käytännössä hiluilla.

Pitäisikö sitten miettiä täysin valtio-omisteista kaivostoimintaa, koska kuitenkin se on taloudellisesti erittäin kannattavaa? En näe tässä  mitään ongelmaa, sillä valtio ja veronmaksaja ovat muutenkin viime kädessä niitä, joka vastaa yksityisen kaivostoiminnan aiheuttamista riskeistä - Talvivaarakin toimii hyvänä esimerkkinä siitä, että pahimmassa tapauksessa taloudellinen kustannus tulee olemaan yhteiskunnalle sadoista miljoonista miljardiin.

Suomi on kaiken lisäksi maailman houkuttelevimpia maita kaivostoiminnan harjoittamiseen, enkä näe sen radikaalisesti muuttuvan, vaikka näitä lakimuutoksia tehtäisiin, sillä sivun oikeassa yläreunassa on taulukko siitä, millä tavoin Suomen houkuttelevuutta katsotaan kaivostoiminnan kannalta. Näkisin markkinoiden sopeutuvan, vaikka alkuun olisikin varmasti shokki nykyisille kaivostoimijoille.

Kun vielä jatkaa positiivista ajattelua, meillä on kuitenkin jonkin verran päätäntävaltaa siinä, että kuinka pahasti annamme markkinatalouden raiskata meitä - seuraavissa vaaleissa sitten tuo nähdään, että jatketaanko pyllistämistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

Vaikka valtionohjaus voi tuntua markkinoita rajoittavalta, niin se olisi se joka mahdollistaisi, ettei sinne väliin tulisi osakkeenomistajia ahnehtimaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomi ystävällisesti maksaa konkurssiin asetetun kaivosyhtiön loppusiivoustyöt jotka voivat maksaa satoja miljoonia pahimmillaan. Onko tässä nyt mitään järkeä?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

On siinä se järki, että turmeltu alue tulee edes jonilaiseen kuntoon, joskin veronmaksajain varoilla. Pitää harkita ainakin sitä, että kaivostoiminnalta peritään alusta alkaen varoja jälkisiivousrahastoon. Jos yhtiö itse siivoa jälkensä asianmukaisesti, saa se jälkihoitorahastoon otetut varat mukaansa. Jos siivoukset jäävät tekemättä, ovat niihin varatut vahat olemassa. Kysymys on vain siitä, miten rahastointimaksu määritetään, jotta kertyneita varoja on riittävästi kaivostoiminnan aiheuttamien maiseman ja muun turmelemisen korjaamiseksi.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Kansainväliset sijoittajayhtiöt harvemmin menevät konkurssiin jolloin myös vastuu ja vastuut toiminnasta seuraa rajojen yli. Mutta kun kansallinen pieni toimija kuten talvivaarassa kävi yrittää kaivostoimintaa ja menee konkurssiin niin eipä ole ketään keltä yrittää periä jälkisiivouskustannuksia.
Toiseksi esim talvivaarassa kaivoksen ylösajo ja tuottavaksi saaminen kestää 5-15 vuotta ja maksaa jotain 2000 miljoonaa. Elikkäs suomalaisella rahalla ei perusteta yhtään merkittävää kaivosta ikinä ja vastuut epäonnistumisesta olisi täysin suomalaisten veronmaksajien kustannuksissa.
Eli veronmaksajana minä kyllä henkohtaisesti näkisin kaivoksia Suomessa joiden omistajina niin suuret kansainväliset toimijat, jopa Suomen valtio vähemmistöosakkaana, että toimija ei voi välttää myös kaivoksen jälkihoidon vastuita.
Kaivoksen elinkaarihan voi olla 5-100 vuotta jälkihoitoineen..

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kansainväliset sijoittajayhtiöt harvemmin menevät konkurssiin jolloin myös vastuu ja vastuut toiminnasta seuraa rajojen yli."

Höpö, höpö, etkö tunne käytäntöjä. Ylikansalliset kaivosyhtiöt luonnollisesti perustavat erillisen tytäryhtiön kaivostoimintaa varten Suomeen eikä emokonserni ole vastuussa tytäryhtiönsä tekemisistä, ottaa vain voitot ja sulkee tilit konkursilla.

"Kanadalainen kaivosyhtiö konkurssiin Nivalassa – jätti jälkeensä saasteet ja miljoonien laskun veronmaksajille"

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanadalai...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

"Kaivosyhtiön laitteista ja irtaimistosta saadut varat ovat menneet asianajopalkkioihin, eikä kaivoksen jälkihoitoon tarkoitetut kahden miljoonan euron vakuudet riitä ympäristöongelmien korjaamiseen.
- - -
Miten jatkossa voitaisiin estää se, että veronmaksajat joutuvat kaivosyhtiön ongelmien maksajiksi?

Kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan se vaatisi muutoksia muun muassa niin kutsuttuun vastuujärjestelmään.

Järjestelmässä eri teollisuuden alat keräävät varoja rahastoon, jolla paikataan ympäristöongelmia. Rahaston varoja ei voi kuitenkaan käyttää konkurssitapauksiin. Ainut keino tällöin on rahoittaa ympäristövahinkojen torjunta veronmaksajien rahoilla.

Sipilän hallitus ja elinkeinoelämä eivät ole halunneet muuttaa vastuujärjestelmän toimintaideaa."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanadalai...

X

Mauno Vilminko

Vuoden 1965 kaivoslakia ei olisi pitänyt alkaa "ropeloimaan" laisinkaan.Vastustin sitä kyllä tiedottamalla eduskuntaa,mutta tulos oli puhdas +/- nolla.
M.Vilminko vuori-insinööri

Mauno Vilminko

Nykyinen kaivoslaki voimaan-tullessaan avasi suomessa olevat mineraalit vapaasen ryöväämiseen kaikkien
ulkomaisten uritysten vapaaseen käyttöön.Poliitikot vetosivat vapautta ETY sopimukseen,mikä oli täyttä puppua.
M.Vilminko Vuori-insinööri.

Mauno Vilminko

Kehoitan tutustumaan voimassa olevaan vesilakiin,mikä on yhtä LIBERAALI kuin nykyinen kaivoslakikin.
Kauhulla vain oottelen milloin poliitikot ryhtyvät "kenkkäämään" suomen pohjavesivarantoja ulkomaille,kuten
Tallinna teki "eräälle enlantilaiselle" vesifirmalle.Suomesta on jo käynyt "tunnettu delegaatio" vesikauppoja
kartottamassa mailmalla."Kaupparatsut" 3, ovat meidän valitsemia ja mandaatti vielä voimassa.
Kaikki edellä oleva tieto on kyllä pengottavissa vapaasti,kun vain ottaa googlen avuksi.
M.Vilminko vuori-insinööri.
ps: myös EU,n sivuja voi tuloksekkaasti kaivella oikeilla avainsanoilla.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Suomen pohjavesiä ei ainakaan yksinkertaisesti saa myydä ulkomaalaisille, kuten sähkön jakelu. Sepä olisikin tilanne, että suomalaiset maksaisivat vaikkapa lontoolaiselle yhtiölle siitä, että saavat käyttää vesivarojaan.

Nykyisiä vesilaitoksia voidaan kyllä yhdistää suuremmiksi, milloin se on tarkoituksenmukaista, mutta ulkomaista pääomaa siinä pitää välttää. Kyllä meidän pitää osata itse hinnoitella vesilaitosten vedenmyynti sille tasolle, että toiminta on kannattavaa. Kannattavaa sen pitää olla jo senkin vuoksi, että siten kertyy varantoa, jolla verkostoa uudistetaan tarpeen mukaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ollessaan komissaarina Oli Rehn lähetteli kirjeitä eurooppalaisille kunnille ja kehoitti myymään vesilaitoksensa yksityisille. Velkaantumiseen ja yksityistämiseen koko EU perustuu, velallinen on kuin pankin torppari.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ja sitten kun valtiolla on tarpeeksi velkaa, velalliset voivat kuitata velan vastineeksi kiinteää omaisuutta kuten juurikin pohjavedet yms.

Jouko Vanne

Lainaus tekstistäsi "... uusiutumattomia mineraaleja katoaa ulkomaille lukemattomia tonneja..." Tilastot kuitenkin kertovat toista - Jussi Pokki: "Vuonna 2015 metallimalmirikasteiden yhteenlaskettu tuonnin arvo (1529 M€) oli 13 kertaa suurempi kuin metallimalmirikasteiden viennin arvo (116 M€). Voimme siis mineraalitilastointia hyödyntäen todeta, että ainakin tältä osin Suomi on kaikkea muuta kuin kaivosteollisuuden Kongo." http://geokatse.gtk.fi/2016/11/28/suomiko-kaivoste...

Kun Geologian tutkimuskeskus vielä teki malminetsintää, uusien esiintymien jatkotutkimusoikeudet myytiin KTM:n (nyk. TEM) toimesta parhaan tarjouksen tekijälle ja samalla määriteltiin valtion saama louhintamaksu jokaiselle louhitulle malmitonnille. Onko valtakunnallisen malminetsinnän alasajo ja kaivoslain jatkuva uudistaminen johtamassa ojasta allikkoon?

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Jos puhuttaisiin suorasta malmietsinnän alasajosta, taloudellisten vaikutuksen mittaaminen jalostustoimintaan ja muuhun kaivostoiminnan ympärillä olevaan elinkeinoelämään olisi välttämätöntä tehdä ensiksi – ilman mitään tutkimuksia asiasta, se ei ole kannattavaa.

Tottakai malmirikasteista suuri osa menee ihan Suomessa jatkojalostukseen, ettei malmimineraalin ulkomaanvienti ole mitenkään samassa skaalassa louhintamäärien kanssa. Tuo malmirikasteen tuonnin ja viennin epäsuhde siis pikemmin viestittää vain sitä, että Suomi on erikoistunut metallijalostukseen keskittyvään teollisuuteen. Linkissäsi myös puhuttiin sitä, että valmiiden metallituotteiden ulkomaanvienti luonnollisesti tasoittaa tilannetta. Suomi ei tosiaan ole Kongo, sillä Kongolla ei ole vastaavaa teollisuutta.

Kirjoituksessani en puuttunut kaivostoiminnan päällekkäisvaikutuksista muuhun elinkeinoelämään, koska monella alalla on vastaavat vaikutukset. Jostain syystä päällekkäisvaikutuksien hyödyistä halutaan aina vaan ottaa esille kaivostoiminnassa, millä halutaan oikeuttaa nykyinen kaivoslaki. Se on sitten poliittinen kysymys, että onko tämä sellainen kokonaisuus, mihin meidän pitäisi puuttua vai ei.

Olisi tosiaan pitänyt kirjoitukseen lisätä, että valtio saa louhintakorvausta 50€ vuodessa jokaiselta hehtaarilta sekä oletuksena 0,15% vuoden aikana hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta, mutta edelleen näen näidenkin olevan vain hiluja, kun puhutaan pelkästään kaivostoiminnan miljardien liikevaihdosta. Valtio myös rakentaa infrastruktuuriin kaivoksien ympärille sekä vastaa kaivostoiminnan riskeistä, jotka ylittää yrityksien maksukyvyn, joten näkisin kysymyksen uudistamisesta olevan ainakin paikallaan.

Se on ainakin selvä, että meidän täytyy keksiä erilaisia keinoja, millä vahvistettaisiin omaa kansantaloutta, jos emme halua tulevina vuosia jatkaa vain vyön kiristämistä. Kaivostoimintaan puuttumisen näen ainakin yhdeksi keinoksi siihen, millä me mahdollisesti voidaan vaihteeksi lisätä kulutusvoimaa kansan keskuudessa vahvistamaan koko kansantaloutta. Me tupataan liian helposti unohtamaan se, että ensisijaisesti alueellinen kulutusvoima synnyttää yrityksiä ja työpaikkoja sekä ylläpitää niitä eikä toisinpäin.

Mauno Vilminko

Suomella on maailman parhaimmat ja puhtaimmat pohjavesivarannot.Suomen vesivarannot ovat,pintavedet
n.240 mijardia M3,maa-ja kallioperäinen varanto n. 700 miljardia M3,käytettävissä oleva pohjavesivaranto
n.750 mijardia M3,käytettävissä oleva pohjavesivaranto n.1,8-2 miljardia M3 / vuosi.Tästä määrästä on meillä
käytössä ainoastaa n. 12.3 %.
Harjualueiden uusiutuva varanto on n. 5,5 miljoonaa M3 vuorokaudessa,eli 1 M3 meille kaikille per päivä.

Miksi suomi ja Tallinnan ympäristö ovat mailman parhaita alueita puhtaan veden suhteen ? Meillä vuosisadanta
on sitä luokkaa että noin 80-85 % siittä muodostuu juomavedeksi.Suomen maaperägeologia on veden kannalta myös maailman paras.Meillä on pintamaakerros keskimäärin n.8.5 m-siis suodatinkerros.
Meillä on kartoitettu jo noin 7500 AKVIFERIÄ,( jossa pohjavesi on paineellinen).Näitä löytyy kokoajan lisää.
Olen hyvän ystäväni Unkarilaisen, geolofi-hydrologi ja kaivosinsinööri, kanssa näitä selvitellyt tällä telluksella
jo pitkältä ajalta.

Mauno Vilminko Vuori-insinööri

ps.ylläolevista voi itsekukin tehä omia laskelmia ja päätelmiä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

En tiedä mitä löysit Suomen metallimalmirikasteiden viennin, mutta pelkästään Talvivaarasta viedään enemmän mitä sait koko Suomen vienniksi. Valtio kylläkin subventoi veronmaksajien avulla Terrafamen vientiä suuremmilla summilla kuin mitä on viennin arvo.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Ajatus on tietenkin hyvä ja kannatettava. Jos nyt silti ajatellaan, että vaikka supisuomalainen kaivosyrittäjä perustaisi kaivoksen, pitäisikö kaivosyritykseen sijoittamisen olla ulkomaalaisilta kiellettyä?

Jos mahdottomuus saada ulkomaisia sijoituksia tarkoittaisi, että suomalainen kaivosteollisuus näivettyisi, onko se OK?

Suomessa nähdäkseni on jonkinlaisena ongelmana, että on vain pieniä tai keskikokoisia kaivoksia siellä-täällä, pääomat investointeihin ovat pienet ja käytetyt kaivostekniikat ja prosessit ovat "tavanomaisia". Maailmalla porskuttavat kaivosjätit, joilla on satoja kaivoksia ja erityisesti omia tekniikoita ja prosesseja. No sellaisia, mihin Talvivaarallakin oli kyllä yritystä, mutta mikä ei sitten lyönyt läpi. Isompi firma olisi ehkä jaksanut viedä senkin hankkeen maaliin.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Ei pitäisi, sillä kaivostoiminta varsinkin alkuvuosina todennäköisesti on kannattamatonta, minkä vuoksi tarvitaan pääomaa pohjalle näille vuosille, joten investoinnit niin Suomesta kuin ulkomaista olisivat jatkossakin välttämättömiä niin kauan kuin annamme yhteiskuntana rahan edustaa resurssia. Ainahan nämä ulkomaalaiset sijoittajat voitaisiin ostaa ulos kannattavuuden parantuessa, mistä olisi sovittu etukäteen.

Tosiaan kaivostoiminnan näkisin näivettyvän, jos me kiellettäisiin ulkomaalaiset sijoitukset - tällaisella näivettymisellä olisi kielteiset seuraukset suoraan jalostusteollisuuteen kuin epäsuorasti näiden ympärillä olevaan elinkeinoelämään, ettei se palvelisi tässä ajassa kansantaloudellista etua.

Mitä tulee kaivostoiminnan teknologiaan ja prosesseihin, näen Suomen olevan kärkimaita, mutta toki ylikansallisia kaivosjäteillä voi olla sellaiset resurssit toteuttaa tehokkaimpia tekniikoita ja prosesseja, joista näemme vain märkiä unia.

Niko Perho

Toisin kuin tässä ehdoteltiin, en usko että noita kaivoksia kannata kansallistaa enempää, koska valtio ei ole kaivosalalla riittävään ammattitaitoinen verrattuna valmiisiin asiantuntijoihin kaivosalalla (kaivosyhtiöt pitkällä kokemuksella, valmiilla suhteilla markkinoilla ja huippuunsa kehitetyllä johdolla), eikä julkinen toiminta siten välttämättä pysty tuottamaan maksimaalista taloudellista lisäarvoa toiminnallaan.

Kaivosalalla ei myöskään synny luonnollisia monopoleja, jotka voisivat olla strategisena perusteena omistaa julkista kaivostoimintaa, pl. Talvivaaran kaltaiset pattitilanteet, johon nykyisen kaltainen vastuuttomuuteen kannustanut kaivoslaisto pahimmissa tapauksissa mahdollistaa.

Sen sijaan tuo etukäteen maksettava siivouskorvaus on erittäin kannatettava idea (globaalien tytär)yhtiöiden konkurssien mahdollistaman vastuunpakoilun ollessa todellisuutta.

Vaikka siivouskorvaus johtaisi kaivostoiminnan hankaloitumiseen Suomessa, rajoittaen niitä markkinoille haluavia, joilla ei ole mahdollisuutta saada riittävää rahoitusta toiminnalleen siivouskorvauksen luoman kustannuskiilan vuoksi, meidän täytyy kuitenkin muistaa, että mineraalit säilyvät maaperässämme ilman häviikkiä maapallon loppuun asti, eli mineraalimme päätyvät tulevien sukupolvien hyödyksi joka tapauksessa ja siten siivouskorvauksen vaikutus pitkällä tähtäimellä on merkityksetön Suomen taloudellisen kokonaishyvinvoinnin kannalta, koska joku päivä löytyy kuitenkin joku toimija, joka pystyy ne mineraalit tietyllä maa-alueella kaivamaan tiukemmiksi asetetuilla ehdoilla, tuottaen lisäarvoa kansalaisille ennemmin tai myöhemmin, pienemmällä luonnonkatastrofiriskillä.

On myös erittäin todennäköistä, että maapallon vaurastuessa, mineraalien hinnat nousee tulevaisuudessa, eli maaperään jäävät mineraalit voidaan periaatteessa nähdä myös sijoituksena tulevaisuuteen, koska joku päivä ne kannattaa kaivoo kuitenkin pois. Sama juttu pätisi silloin, jos Suomessa alasajettaisiin kansalliset maataloustuet ja globaali ruokakriisi nostaisi luonnollista kysyntää ruualle.

Kaivostoiminnan siivouskorvaus maksettaisiin yritykselle takaisin kaivostoiminnan loputtua, kunhan laadulliset maaperän päästötasotutkimukset ovat ensin tehty ja entinen kaivosalue on naturalisoitu riittävän esteettisesti, jotta voisimme säilyttää suomalaisen luonnon kauneuden jatkossakin. Samalla yhtiöt jotka ovat saaneet rahoituksen toiminnalleen, voisivat kerätä yritystoiminnalleen luonnollisesti kuuluvan siivouskorvauksen toiminnan loputtua, veronpalautuksen omaisesti.

Siivouskorvaus on mun mielestä aika win-win ratkaisu ongelmaan. Asiantunteva ja voittoa tavoitteleva yritystoiminta yhdistettynä asianmukaiseen korvausmekanismiin, johon sisältyy itsessään kannustin pitää luonnosta huolta, on ehkä paras tapa yhdistää tehokkuus, vapaus ja vastuullisuus kivaan pakettiin, mistä syntyy eniten hyvää maailmaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Osin puolueet uskovat siihen, että on ideologisesti oikeaoppista myydä kaikki mahdollinen yksityisille - paremman tulevaisuuden toivossa kai. Osin ymmärtävät, että kansalta saa helposti ääniä, kun paikkaa budjettia kansan pääomaa myymällä, veronkorotusten, kulutuksen vähentämisen ja vastaavien vähemmän suosittujen keinojen sijaan. Kaivostoiminta olisi monista syistä aika luonteva ala pitää yhteiskunnan hallussa.

Mauno Vilminko

Talvivaararan kaivos ajautui eli paremminkin ajettiin Valtion syliin.Ja nyt valtio kiemurtelee äpärälapsi sylissään.Minä tämän "storyn" kyllä tiedän,jopa liiankin hyvin,niin että koulutukseni ja kokemukseni "kyrsii".
Osaisin kyllä tyhjentävästi kertoa että,onko siellä malmia vai ei,ja tuleeko siittä koskaan kannattavaa vaiko ei.
Nyt on vain niin arvovaltainen porukka "ketunraudoissa" josta ei päästä irti kuin puremalla "käpälä"poikki,joka
kyllä aikanaan tekee kipeää,ja se aika ei taida kovin kaukana enää ollakkaan.
Jos jotakuta kiinnosta enemmälti,olen luukku.com:ssa.
mauno.vilminko.....-----.---- vuori-insinööri.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Ex-Talvivaara on vielä hengissä valtion veronmaksajiltaan kuppaaman jättimäisen tuen turvin.
Ei mene kauaa aikaa, kun tulee tilanne, jossa on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen.

Talvivaaran malmio on suuri, mutta pitoisuuksiltaan köyhä.
Jalostus haluttiin hoitaa energiaa säästävästi, eli bioliuotuksella kasoissa avoimen taivaan alla.
Menetelmä ei ole käytössä juuri missään, ja Suomen ilmastossa se ei käytännössä toimi kuin kesäkuukausina.
Kupla puhkeaa aikanaan.

Muilta osin Suomi on kuin afrikkalainen kehitysmaa, jossa kaivostoiminnan tuotot menevät ulkomaille kaivoksien omistajille, ja vain jälkisiivous jää suomalaisille.

Toimituksen poiminnat