Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Ruokajonot yhteiskunnan hyvinvoinnin mittariksi?

  • "Pahoinvointimittari"
    "Pahoinvointimittari"

Ruoka-apujonot kasvavat, eikä suunnalle näy loppua; Myllypurossakin käyntejä oli nyt kuluvalle vuodelle 275 000, kun edellisenä vuonna se oli n. 165 000 - kasvua vuodessa on tapahtunut 40%. Hurstin Laupeudentyö myös mainitsee heidän ruokajonoissaan olevan aina 2800-3200 kävijää, mikä on joitain satoja enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Olisiko sitten nämä ruoka-apujonot sopiva mittari mittaamaan hyvinvointivaltiomme tilaa? No vaikka ajatuksena voisi olla sovelias, ei se ainakaan koko kuvaa anna.

Nykyään hyvinvointia mitataan bruttokansantuotteella, ja kyseessä on kansantalouden tilinpitojärjestelmä, mikä toki antaa hyvää kuvaa talouden tilasta ja kehityksestä, mutta hyvinvoinnin mittariksi sekään ei ole sovelias. Tämä sen takia, koska bruttokansantuotetta kasvattaa myös kaikki kielteiset asiat, kuten ikkunan rikkoutuminen, työmatkojen pidentyminen, sairaudet, onnettomuudet, rikollisuus, luonnonmullistukset, luonnon saastuminen ja luonnonvarojen riistäminen.

BKT ei myöskään ota huomioon luonnon tasapainoa, jonka puitteissa talous kuitenkin pyörii, mikä tekee siitä mittarina kestämättömän. Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz on myös todennut, että ”BKT on vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin”. Olen täysin samaa hänen kanssaan, sillä bruttokansantuotteen kehitys ei kuitenkaan suoraan tarjoa työkaluja hyviin ja kestävää kehitystä ajavien päätösten tekemiseen.

Yleinen käsitys on, että BKT luo hyvinvointia, mikä on osittain totta, koska yksinkertaisuudessaan talouden ylijäämä mahdollistaa hyvinvointiin panostamisen, kun vastaavasti alijäämä kannustaa leikkaamaan hyvinvoinnista. Ymmärrettävästi siis tästä on syntynyt käsitys siitä, että BKT on suorassa kytköksissä mahdollisuuksiin tuottaa hyvinvointia.

Meillä on kuitenkin olemassa laajempia mittareita, kuten esim. GPI(Aidon kehityksen mittari), mikä ohjaa päätöksentekijöiden huomiota myös sosiaalisiin ja ekologisiin tavoitteisiin. GPI ei tietenkään ole täydellinen, mutta se ainakin erottaa taloudellisen toiminnan myönteiset vaikutukset ympäristön ja yhteiskunnan tilaa heikentävistä vaikutuksista sekä ottaa huomioon ympäristövaikutusten keston. Laskennan lähtökohtana toimii yksityinen kulutus, jota painotetaan yhteiskunnan tulonjaon tasaisuutta kuvaavalla Gini-kertoimella siten, että tasaisempi tulonjako yhteisön sisällä tuottaisi kulutukselle korkeamman arvon. Tässä oletuksena on se, että tulonjaon tasaisuus lisäisi yhteiskunnan hyvinvointia, ja meillä on tutkimuksia siitä, että tämä oletus on pitävä.

On sitten oma kysymyksensä, että poistaisiko GPI-mittarin käyttäminen hyvinvoinnin mittarina ja päätöksentekoa ohjaavana instrumenttina ruokajonot tai vastaavat vakavat sosiaaliset ongelmat? Suoraan ei, mutta todennäköisesti se auttaisi kansanedustajia tekemään oikeita päätöksiä kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi bruttokansantuotteen tarjoaminen lyhytnäköisten signaalien sijasta.

Ainakin nämä kasvavat ruoka-apujonot toimivat hyvänä mittarina sille, että huono-osaisten määrä on kasvussa, eikä nykyinen perusturva saati minimipalkka välttämättä kansalaisella riitä välttämättömään elämään. Huono-osaisuuteen toki puututaan yksilö-,säätiö- ja kuntatasolla, mutta onko hyvinvointi sellaista, minkä haluamme jättää moraalin varaan vai täyttyvän kullekin rakenteellisesti? Perustuslaki ainakin velvoittaa valtion turvaamaan kansalaiselle välttämättömän toimeentulon, joten vastuun näen olevan täysin siellä.

Konkreettisia tapoja edistää hyvinvointia on monia, joihin en pureudu tässä kirjoituksessa  - nyt vaan haluan kysyä, että onko meillä mittarit ajan tasalla mittaamaan hyvinvointia ja antamaan päättäjillemme mahdollisimman hyvät eväät edistämään sitä kestävästi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo
Pekka Pylkkönen

Ämpärijonot toimivat ruokajonoja paremmin, sillä niissä jonottamisesta saatava hyöty on pienempi. 40€ ruokakassin jonottaminen parin tunnin ajan on vain yksinkertaisesti liian kannattavaa suurimmalle osalle jotta siitä voisi vetää mitään johtopäätöksiä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Eniten noista ruokajonoista hyötyvät tahot eivät ole noissa jonoissa ensinkään. Kyseiset tahot ovat niitä, joiden palkolliset pysyvät nöyrinä ja vähään tyytyvinä kun nuo ruokajonot ovat näkyvänä jokapäiväisenä pelotteena muistuttamassa siitä, miten käy, jos alkaa pullikoimaan ylhäältäpäin saneltua vastaan.

Suomella ei ole mitään taloudellisesta tilanteesta johtuvaa tarvetta noille ruokajonoille. Niitä tarvitaan pelkästään ideologisista syistä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tupakan ja viinan verotuksen ja hinnan noustessa v. 2019 voisi olettaa, että ruokajonot pitenevät entisestään.

Fiksut eivät juo tai polta.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Nyt kun noista ruokajonois rummutettu ja markkinoitu . Olen itsekin ruennut miettii pitäskö huvikseen käyä jonottelee . Mitään taloudellista tarvetta tai syytä ei minulla ole . Mutta toisaalta jos 20€ tunti nettona saisin hyötynä . Olis muuten aika hyvä palkka jonottamisesta ...

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Jokainen tyylillään.. varmasti siellä käy myös tällaisia ihmisiä, mutta ovat onneksi murto-osaa.

Itselleni aikani on paljon arvokkaampaa, etten lähtisi ruokaa jonottamaan, jos ei olisi aivan pakko. Eihän sitä ikinä myöskään, että joskus siihen pisteeseen päätyisi, milloin toivoisi ainakin, ettei oma ruoansaanti jäisi siitä kiinni, että jonossa oli paskiaisia, jotka eivät oikeasti ollut avun tarpeessa.

Pekka Pylkkönen

Menet töiden jälkeen Prismaan niin ei se jonottelu Hurstista taida paljon poiketa.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson Vastaus kommenttiin #7

Siinäpä yksi syy, miksi välttelen moisia paikkoja.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #7

Kannattaa mennä ruokakauppaan illalla hiukan ennen sulkemisaikaa ja ostaa ruoat seuraavaksi päiväksi. Ei tarvitse jonottaa. Ja sitten seuraavana päivänä sama uusiksi.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Kaveri vuosia oli Espoossa ruokajakelussa . Viskipulloon olisi vaihtanut puoli kuutiotakin ruokaa . Häntä närästi kun pizzerioihin meni paljon ja itse ei hyötynyt siitä . Hän sai kenkää sieltä monen muun kanssa . Koska 800€ /kk palkkatuettuja maahanmuuttajia otettiin tilalle .

Yks toinen tuttu yrittäjä muakin pyytänyt ruokajonoihin "säästämään" . Mut mul ei oo säilytys kuten pakastearkku tiloi niin en hamstraa ruokaa .

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson Vastaus kommenttiin #10

Onhan sitä korruptiota kaikella tasolla – ymmärrettävästi nostaa närää tällaisiakin ruokajonoja kohtaan ikävien kokemusten myötä. Ainakin Vantaan Yhteisen pöydän malli on palkata pitkäaikaistyöttömiä, etten osaa sanoa, millä perustein ollaan sitten uudelleen palkattu henkilöstöä sinne.

Tosiaan ei voi sanoa, että kaikki jonottajat olisivat oikeasti avun tarpeessa, mutta en näe heidänkään millään tavalla kumoavan sitä hyvää, mitä nämäkin ruokajonot tuovat sitä tarvitseville. Kyseessä on kuitenkin pitkälti hävikkiruoasta, mikä menisi täysin hukkaan, jos sitä ei saada käyttöön muodossa tai toisessa. Tämä tuo säästöä ja vähentää hiilijalanjälkeä, mikä jo sellaisenaan ajatuksena on tuettavaa.

Eihän nämä ruokajonot ole todellakaan ideaalisin vaihtoehto, mutta yleisesti toivon ainakin vastaavan jakamiskulttuurin yleistyvän.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#5

>.....pitäskö huvikseen käyä jonottelee...

ooo

Niin..... valitettavasti siellä on niitäkin. Kuka osaisi sanoa kuinka paljon?

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Niin jos kyttäis vielä jos joku sinkku nainen sattus jonos kohille . Siinä vois sitten rupatella ja yrittää tutustua .

Tosiaan , viime yönä Tampereen ravintolois pääsin noin 4 minuuttii yhteensä rupattelee jonkun random naisen kanssa . Ruokajonoshan vois jopa tunnin päästä vänkäämään . Ja sit antas sen ruokakassinkin sit sille sinkuttarelle .

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Ekonomistien käyttämät kansantaloudelliset mittarit eivät tarkastele elämän laatuun liittyviä aspekteja edes taloudellisesti hyvin pärjäävien osalta. Laskennallisista voitto-odotuksista ja korkoa korolle periaatteista tinkimällä peruselintarpeet voitaisiin tuottaa huomattavasti nykyistä vähemmällä vaivalla ja loppu panostaa laatuun, kuten estetiikan tuottamiseen. Nyt estetiikan tilalla on excel. Sitä paitsi talouskilpailussa voittopokaalit ovat siirtymässä joka tapauksessa Kiinaan ja muualle Kauko- Ja Keski-Aasiaan. Euroopassa on veto loppunut eikä lisäväestön tuottaminen vakuuta siinä suhteessa, että se parantaisi Euroopan kilpailukykyä globaalilla tasolla. Euroopan pitäisi oppia vanhenemaan arvokkaasti, jättää riehuminen nuoremmille ja dynaamisemmille talouksille ja tehdä asioita vähemmän ja laadukkaammin. EU on tietenkin päättänyt toisin ja yrittää väkisin tehdä Euroopasta maailmaan yhtä uutta hikipajaa. Tuottamattoman väestön pudottaminen kärryiltä on tässä suhteessa lähes tietoinen valinta. Sosiaaliturvaa rapautetaan tai vastikkeellistetaan, kunnes porukka ei jaksa enää edes jonottaa ruokaa. En odota Suomen sosiaalipolitiikalta mitään parannuksia, vaan EU:n myötä mennään yhä syvemmälle 1800-lukulaiseen sosiaalidarwinismiin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Laskennallisista voitto-odotuksista ja korkoa korolle periaatteista tinkimällä peruselintarpeet voitaisiin tuottaa huomattavasti nykyistä vähemmällä vaivalla ja loppu panostaa laatuun, kuten estetiikan tuottamiseen."

Asuin kouluaikana Uudessakaupungissa, jossa on paljon vanhoja puutaloja. Kuvaamataidon tunnilla opettaja lähetti meidät usein kaupungin kaduille piirtämään kuvia noista taloista. Toisinaan ihmettelin niitä katsoessani, että miten ennenvanhaan oli varaa tehdä moisia koristeita julkisivuihin kun nykyisin ei rahat riitä kuin kenkälaatikkomalliin? Selitys löytynee arvomaailman muuttumisesta.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Selitys löytyy vain ja ainoastaan Suomes tehdyn työn nykyisestä yksikkö hinnasta .

-60 luvul Suomessakin oli yli 100 miestä varaa yhdel kerrostalo työmaalla seisottaa pystytys vaiheessa kuukausi tolkulla . Paikalla valuina ja lapio hommina kun talon ympäril kaikki elementit jne tehtiin.

Nykyisin yksi nosturikuski ja pari elementti asentajaa ja koko kerrostalo runko nousee muutamissa päivissä .

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

En nyt tunne näitä ruokajonoja, mutta miksi niissä pitää jonottaa? Onko siinä säädetty jokin määrä-aika, joka pitää haaskata, että saa ruokaa käteensä?

Onhan se tietenkin järkeenkäypää, etteivät hyvin toimeentulevat roikkuisi niissä jonoissa.

Jotenkin myös ajattelisin, että asiat ovat hyvin jos on ruokajonoja eli jaettavaa löytyy.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#11

>En nyt tunne näitä ruokajonoja, mutta miksi niissä pitää jonottaa?....

ooo

Tiedotusvälineet tarvitsevat niitä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Allekirjoita aloite "Eläkeläisten lakisääteisen köyhtymiskierteen katkaiseminen":

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375

Pekka Pylkkönen

Tuossa aloitteessa on aika paha virhe. Eläkkeethän nimenomaan nyt säilyttävät vähintään ostovoimansa ja kasvavat hitaasti palkkojen perässä.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Allekirjoitettu tuo jo ennen joulua.

Mikko Järvinen

Suuri osa kansasta velkaantuu ennätysvauhtia koska heillä rahat ei riitä enää elämiseen ja nälänhätä uhkaa. Leipäjonot ovatkin syystä pidempiä kuin koskaan. Syntyvyyskin on jo nälkävuosien tasolla.

Tilastoista poimittua

Kalevi Sorsan hallitus aloitti talousarvion teon vuonna 1984.

1987 bkt asukasta kohden oli alle 15 000 €, samaan aikaan
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 26 720 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 167 950 €.

1996 bkt asukasta kohden oli noin 26 000 €, samaan aikaan
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 16 490 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 184 440 €

2004 bkt asukasta kohden oli noin 38 000 €, samaan aikaan
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 31 650 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 411 410 €

2012 bkt asukasta kohden oli 47 416 €, samaan aikaan
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 23 840 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 483 300 €

2016 bkt asukasta kohden oli 43 433 €, samaan aikaan
Pienimmän kymmenesosan velat ylittivät varat
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 966 800 €.

Nyt bkt asukasta kohden noin 46 000 €
Pienimmän kymmenesosan velkaantuminen yltyy
Suurimman kymmenesosan varallisuus on keskimäärin 1 ### ### €

Pekka Pylkkönen

Mistä sait tälläisen? Tilastokeskus ainakin kertoo aivan erilaisia lukuja. Pienituloisimman desiilin nettovarallisuus on kaksinkertaistunut vuodesta 1987 vuoteen 2016, jolloin nettovarallisuus ylitti jo 60k. Yllättävän korkea luku muuten.

Varallisuusdesiileissä nettovarallisuus taas on laskenut -10k:sta kolmella tonnilla. Lähinnä varmaan johtuen siitä että vähävaraisin desiili koostuu opiskelijoista joilla on opintolainaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

"TEL -puoliväli-indeksillä tarkistetut rahamäärät

Työeläkelaeissa säädetyt rahamäärät tarkistettiin TEL-puoliväli-indeksillä ennen vuotta 2005. Tämän jälkeen rahamäärät tarkistettiin TEL-puoliväli-indeksillä niitä tapauksia varten, joissa eläke laskettiin vuoden 2004 säännöksin. Puoliväli-indeksi vahvistettiin viimeisen kerran vuodelle 2013." - -

http://www.saadospalvelu.fi/fi/indeksi/tel_indeksi

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Perustuslaki ainakin velvoittaa valtion turvaamaan kansalaiselle välttämättömän toimeentulon, joten vastuun näen olevan täysin siellä."

Kansakunnan hyvinvoinnin mittaaminen on hankalaa. Meillähän pidetään lottovoittona, jos on onnistunut syntymään Suomeen.

Mielestäni terveydenhuollon palvelut ovat ainakin osa hyvinvointia. Järjestelmässä voi olla 'valuvikoja', mutta pääsääntöisesti homma toimii.

Toinen hyvinvoinnin mittari on maksuton, kattava koulutus. Tuskin meillä on yhtään lasta, joka ei osaisi lukea, kirjoittaa ja laskea.

Kolmas mittari voisi olla infra ja logistiikka. Tosin, nyt on kuulunut soraääniä Kela -kyytien toimimattomuudesta ja postin palvelujen heikkenemisestä.

Suurin ongelma ruoka-apujonojen syntyyn on pitkään jatkunut (20-30 -vuotta)suurten asutuskeskusten asumishinnoittelu.

Valtio subventoi vuokria ja omistusasumista, mikäli kulut ylittävät ns. toimeentulorajan.

Valtio on myös taustatukena niille rakennuttajille, jotka rakentavat ara-tukitaloja, joissa asumiskulut ovat merkittävästi alemmat kuin kovan rahan asunnoissa.

Harvat ja valitut kuitenkin onnistuvat pääsemään 'vihreän oksan taloihin'.

Yksityiset vuokranantajat ovat päässeet niskanpäälle ja rahastavat estottomasti.

Seuraavien eduskuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi nostaisin asumisen kulut, jotka ovat suurin syy kansalaisten kurjistumiseen. Harva haluaa jäädä taivasalle. Vuokra tai yhtiövastike maksetaan, vaikka rahaa elämiseen ei enää jäisi.

Tästä seurauksena on > ruoka-avun etsintä samaan tapaan kuin luontoeläimillä, joille ruuan hankinta on jokapäiväinen urakka.

Missähän se Suomen perustuslaki oikein luuraa?

Ja, miten sitä perustuslain toteutumista valvotaan?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Valtion tehtävä on tukea asumista – ei asuntosijoittamista

Eläkeläisköyhyys voitaisiin poistaa jakamalla eläkkeet tasan eläkeläisten kesken (tämä tasan jakaminen ei muuttaisi eläkkeiden yhteissummaa ollenkaan). Sen myötä lakkaisi tarve eläkeläisten asumistuelle ja valtio säästäisi 580 miljoonaa euroa vuodessa.

Sama eläke kaikille eläkeläisille!

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kannatan! Maksettava summa pysyisi samana ja kaikki hyötyisivät.

Tosin, tässä kohdin muistuu mieleeni Suomen Pankin ex-johtajan, Sirkka Hämäläisen vaatimus eläkkeestään. Taisi olla 60.000 markkaa per kuukausi.

Tuskin madame Hämäläinen on valmis eläkettään jakamaan. Epäilen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #25

Kaikki eivät hyötyisi. He, joiden eläke on nyt yli keskiarvon eli 1655 euroa kuussa, saisivat jatkossa vähemmän kuin nykyisin (eli saisivat "vain" tuon keskiarvon verran).

Mutta kannatan tuota esittämääni ideaa samansuuruisesta eläkkeestä kaikille. Eläke on sosiaalitukea, jonka maksavat nykyään töissä käyvät (työeläkemaksujen nimikkeellä). Ei toimeentulotuenkaan suuruus vaihtele sen mukaan, paljonko saaja on aikoinaan saanut palkkaa tai maksanut tuloveroa. Miksi eläkkeen nimellä maksettavan sosiaalituen pitäisi siis siitä riippua?

Se, että eläkkeiden kokonaissumma jaetaan epätasaisesti (riittämättömästi yksille ja tarpeettoman paljon toisille), johtaa juurikin siihen, että niille vähän saaville on lisäksi maksettava esimerkiksi asumistukia ja jopa toimeentulotukea.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #26

Onkohan tuota, sosiaalitukena maksettavaa eläkettä koskaan kerrottu kansalle.

Jos esim. edellä mainitsemani Hämäläinen saa eläkettä bruttona n. 10.000 euroa, niin miten nykyiset veroa maksavat kansalaiset sen hyväksyisivät.

Tosin, meillä on kerrytettyä eläkevarallisuutta n. 190 - 200 miljardia. Mihin ne rahat nyt käytetään, jos ei maksettaviin eläkkeisiin?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #27

Eläkerahastoja pidetään ennallaan tai kasvatetaan. Jos eläkkeet maksettaisiin rahastoista, rahastot tyhjenisivät alle 10 vuodessa.

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Tyoelakkeide...

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

#23

Mittaaminen on hankalaa, ja tosiaan voimme pitää itseämme onnekkaina, että olemme pohjolaan syntyneet. Suomessakin yli miljoona kansalaista kuuluu maailman rikkaimman 1% joukkoon ja voidaanhan me yleisesti todeta kuuluvamme maailman rikkaimpaan kymmenykseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meillä köyhyyttä ja pahoinvointia olisi.

Tuo GPI-mittari ainakin laskisi mukaan hyvinvoinnin mittaamisen mm. korkeakoulutuksen, vapaaehtoistyön, kestokulutushyödykkeiden tuottamat palvelut, kotitaloustyön ja vanhemmuuden arvon. Terveyspalvelut ovat luonnollisesti tärkeä osa hyvinvointia, mutta terveyspalveluiden laajuus on kaksipiippuinen asia, sillä mitä terveempiä ihmiset ovat, sitä vähemmän terveyspalveluitakin käytetään. Näin ollen terveyspalveluiden käyttämiseen yhdistettävä bruttokansantuotteen lisääntyminen voi siis olla sitä, että voidaan aina vaan pahemmin.

Täysin samaa mieltä tuossa, että seuraavien vaalien tärkeimpiin teemoihin kuuluu asumisen kustannukset. Tällä hetkellä varsinkin pääkaupunkiseudulla jopa työssäkäyvän palkasta voi mennä pelkästään asumiskuluihin yli 50%. Vastaavasti 10 vuotta sitten valtio maksoi asumistukia miljardin, kun tänä vuonna asumistukia on maksettu yli 2 miljardia – kasvuvauhti on ollut siis n. 10% vuodessa. Pelkästään Sato ja Kojamo ovat tehneet viime vuonna n. 500 miljoonaa voittoa ja tänä vuonna odotettavissa vaan enemmän. Näen tuon hyvänä indikaattorina, mihin kansalaisen ostovoima on haihtunut.

Ikävä kyllä talouskasvu on yhteiskunnalle ensisijainen tavoite, mille kaikki muu on toissijaista, kuten ympäristön kantokyvystä huolehtiminen, ihmisen hyvinvoinnista välittäminen kuin myös perustuslakien toteutuminen. Tämä pysyy tosiasiana niin kauan kuin muuttaisimme koko talousjärjestelmämme, mikä ei ole kysymys helpoimmasta päästä – enpä näe ihmiskunnan ajatustottumuksienkaan olevan siihen edes tarvittavalla tasolla.

Tällä hetkellä siis voimme yrittää ainakin varmistaa, että päättäjämme saisivat parhaimmat mahdolliset työkalut oikeiden päätöksien tekemiseen sekä jollain tavalla yrittää rakenteellisesti varmistaa, etteivät ihmiset jäisi kuitenkaan turvaverkon ulkopuolelle. Tämänkin tavoitteen täyttymiseen mahdollisesti ratkaisu löytyy perustulosta, mikä näen myös olevan tulevan vaalikauden suurimpia kysymyksiä. Nyt vaan joudumme pari vuotta odotelemaan Kelan tuloksia tuostakin menneestä kokeilusta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Ikävä kyllä talouskasvu on yhteiskunnalle ensisijainen tavoite, mille kaikki muu on toissijaista, kuten ympäristön kantokyvystä huolehtiminen, ihmisen hyvinvoinnista välittäminen kuin myös perustuslakien toteutuminen. Tämä pysyy tosiasiana niin kauan kuin muuttaisimme koko talousjärjestelmämme, mikä ei ole kysymys helpoimmasta päästä – enpä näe ihmiskunnan ajatustottumuksienkaan olevan siihen edes tarvittavalla tasolla."

Niinpä.

Yksipuoluejärjestelmä: Suomen Kapitalistinen Talouskasvupuolue

Paljonko maksaa uusi maapallo?

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen edellyttää sosialismiin siirtymistä

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Suomessa on epäilemättä paljon köyhyyttä, mutta soveltuvatko ruokajonot yhteiskunnan hyvinvoinnin mittareiksi, kun ilmaisia ruokatarvikkeita haetaan usein vain siitä syystä, kun ne ovat ilmaisia?

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Eihän ne suoraan sovi, mutta antaa hyvää kuvaa siitä, että huono-osaisten määrä on kasvussa, eikä monella nykyisen perusturvan taso tai minipalkka välttämättä riitä hyvään elämään. Siitähän ei epäilystä ole, etteikö ilmaisuus myös houkuta ihmisiä, mutta en usko monen hyväosaisten niissä käyvän - jos ilmaisuus houkuttelevuudeltaan oletuksena pätisi, nähtäisiin niissä kansanedustajiakin.

Toimituksen poiminnat