Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Oppivelvollisuuden pidentäminen on kannattavaa

Opetusalan ammattijärjestö OAJ tenttasi puoluejohtajia Educa-messujen paneelissa, mihin kokonaisuuteen minullakin on sanottavani:

Yhden peruskoulun varaan jäänen ihmisen elinaikainen hintalappu yhteiskunnalle on laskettu keskimäärin olevan 300 000€. Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa meitä on n. 613 000 peruskoulun varaan jäänyttä, niin näillä karkeilla luvuilla hinta yhteiskunnalle olisi yli 183 miljardia. Voisi sanoa, että on äärimmäisen kannattavaa jo taloudellista näkökulmasta, että me jatkettaisiin oppivelvollisuutta pidemmälle. Muutenkin teknologinen kehitys pakottaa meidät tulevaisuudessa kehittämään koulutusjärjestelmäämme ja jakamaan olemassa olevia työmarkkinoita, milloin vain työhön kouluttamisen merkitys vähenee, joten meidän on jopa pakko yhteiskuntana varmistaa, että ihminen jatkossakin löytää merkityksellistä tekemistä itselleen ja luo arvoa yhteiskuntaan.

Demokraattisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta yksi tärkeimmistä kulmakivistä on myös se, että kansa on mahdollisimman sivistynyttä.

Yksilötasolla sitten pidentynyt oppivelvollisuus tunnetusti vähentää syrjäytymistä yhteiskunnasta ja antaa todennäköisemmin paremmat eväät elämään. Sitran empiirinen tutkimus myös osoittaa sen, että koulutusinvestoinneilla on kiistatta positiivinen vaikutus yksilöiden työmarkkinamenestymiseen ja etenkin heidän tulevaan tulokehitykseensä. Näillä sanoin voi vaan todeta, että on niin yksilö ja valtiotason edun mukaista, että pyritään varmistaa mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet kaikille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

Koulutus on tärkeää!
Voisiko toisaalta olla, että ylhäältä käsketty oppivelvollisuuden jatko, ei välttämättä motivoi ihmisiä toteuttamaan sitä?
Koulutuksen laatu on sellainen, mikä tulisi saada järjestykseen. Jos esimerkiksi ammattikouluissa ei opeteta, niin on todella vaikea oppia. Mikäli saa hyväksytyksi jonkin kokonaisuuden, vaikka ei ole edes tehnyt sitä? Perään kuuluttaisin opettajien pätevyyttä ja korkeampaa palkkatasoa, jotta siitä, yhteiskunnalle joka tapauksessa kalliista sijoituksesta, saadaan kaikki irti, jokaiselle. Sijoitushan se on, joka nähtävästi tuottaa sen 300 000€
Olisiko ideoita miten opettajien ammattitaitoa voisi mitata? Yelp?

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

”Voisiko toisaalta olla, että ylhäältä käsketty oppivelvollisuuden jatko, ei välttämättä motivoi ihmisiä toteuttamaan sitä?”

Näkisin sen riippuvan laajalti opetuksen sisällöstä – jos esim. yläasteelta varmistetaan oppilaalle pääsy hänen haluamalleen linjalle, näen tämän motivoivan. Sehän ainakin vie motivaatiota, jos emme pääse opiskelemaan sitä, mihin todella haluamme. Luonnollisesti murroksessa olevat työmarkkinat pakottavat myös miettimään opetuksen sisältöä uusiksi. Erittäin tärkeää ihmiselle kuitenkin on se, että hän löytää merkityksen elämään, eikä se lähellekään kaikille tule vain perinteisestä työpaikasta. Opetuksessa voisimme tähän pureutua, mikä omalta osin vahvistaisi motivaatiota.

Voidaan myös alkaa miettiä sitä, että pyritään laajemmin soveltamaan työssäoppimista heti peruskoulun jälkeen, sillä monesti työelämässä oppiminen antaa paremmat eväät työhön kuin vain koulussa käyminen.

”Olisiko ideoita miten opettajien ammattitaitoa voisi mitata? Yelp?”

Se on ainakin totta, että opetuksen laatu heittelee paljon opettajasta riippuen, mutta opettajan ammattitaidon mittaaminen ja siitä pitäminen kiinni on paljon vaikeampaa kuin se, että varmistetaan opetuksen laatu tietyn tason mukaan, mitä esim. voi soveltaa Khan Academy-tapaisessa(linkki alhaalla) valtakunnallisessa opetusohjelmassa, missä videoita jokaiseen asia-alueeseen on tehty opettajien toimesta, jonka opetus on laadultaan haluttua. Tämän jälkeen perinteisen opettajalle enemmän korostuu niiden oppilaiden tukeminen, jotka eivät näytä pysyvän mukana ja näin perinteinen opetus olisi enemmän yksilökohtaista tukemista. Opettaja kykenisi seuraamaan ohjelmalla myös jokaisen oppilaan etenemistä ja näkemään, missä oppilas kokee vaikeuksia. Sen sijaan, että esim. me päästetään luokalta ihminen, joka on saanu vaikka matematiikasta kutosen, niin opettaja voi varmistaa, että oppilas tietotaidoiltaan on kympin luokkaa ennen luokalta pääsyä. Jos oppilaita päästetään läpi esim. alemmilla numeroilla, se kertoo vaan sitä, että oppilas ei ole sisältänyt joitain asiakohtia, mitkä voivat kostautua ja tuottaa vaan enemmän vaikeuksia myöhemmin oppilaan opinnoissa. Tämän vuoksi opetuksen laadun varmistaminen on opettajan ammattitaitoa tärkeämpää. Tämäkin siis vain esimerkkinä.

https://www.youtube.com/watch?v=nTFEUsudhfs

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

Työssä oppii todella peremmin ja se ammattien hiljainen tieto siirtyy. Olisiko oppisopimuskoulutusten laajamittaisempi hyödyntäminen sitten paikallaan?
Näin puoli-ilmaisen työntekijävoiman lahjoitus yritysten käyttöön olisi myös käytännössä konkreettinen teko, sekä työllistää, että kouluttaa. Voisi olla pitkällä tähtäimellä huomattavasti parempi kuin suorat yritystuet, joita me lahjoitamme 8-9 miljardia (!). Oppisopimus yhteistyötä myös pienempien yritysten toiminnan auttamiseksi tulisi tukea, meillä yrittäminen on juuri sananmukaisesti yrittämistä. Olen itsekin toiminut 2 vuotta yksityisyrittäjänä (kun olin 20 vuotias, ostin pienen kyläpubin) ja kun lopetin, niin oletus oli jotenkin, että olen epäonnistunut, tai tehnyt hirveät velat, vaikka näin ei ollut.
Todella mielenkiintoinen pointti tuo oppilaan etenemisen seuraaminen, toivoisi, että oppilas voisi siis itsekin siinä antaa tietoa tilanteestaan. Olen vaan törmännyt lähinnä ystävieni kautta esimerkkeihin, jossa opettaja on hyväksynyt harjoitustyöt, vaikka niitä ei ole edes tehty. Aika moni ei tietenkään halua sellaisesta raportoida, koska pääsee helpommalla kun ei edes tarvitse tehdä sitä työtä, saatikka alkaa vaatimaan itselleen opetusta. Voisi vaatia pohjalle pienen tyytyväisyyskyselyn opetuksen laadusta?

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson Vastaus kommenttiin #3

Jos ollaan epävarmoja, ainahan siitä voitaisiin tehdä laajamittaisia kokeiluja. Saksassahan tämä toimii ja vielä opiskelijoille maksetaan palkkaa, jota on korotettava vuosittain. Näkisin jonkinlaisen vastaavan mallin myös keventävän valtion kuluja opinto-, asumis- ja toimeentuista. Mahdollisesti myös opiskelija välttyy ottamasta opintolainan kokonaan. Ehdottomasti olisi tutkimisen arvoinen asia.

Mitä yritystukien kannattavuuteen tulee, ne ovat tosiaan kyseenalaistettavissa. Tätä 8-9 miljardia voitaisiin käyttää todennäköisesti paremminkin.

Voidaan kehittää malleja, milloin opintojen seuranta on reaaliaikaista, joten ei oppilaan tarvitse erikseen ilmoitella. Tämähän vapauttaa opettajan kädet pitkälti, milloin kynnys antaa yksilöllistä tukea laskee, eikä se vaikuttaisi kielteisesti muiden etenemiseen. Oppilaatkin todennäköisesti pyytäisivät enemmän apua, kun huomaa opettajan tehtävän olevan juurikin sitä. Tällainenkaan malli ei myöskään poistaisi sitä, etteikö opettaja voisi itsekin kouluttaa kaikkia asioita koko luokalle, jos kokee sen tarpeelliseksi.

Tyytyväisyyskysely opetuksen laadusta luo subjektiivisia tuloksia, sillä ei voi todeta oppilaiden tietävän, millainen opetus on oikeasti laadukasta. Valtakunnallisilla tutkimuksilla asiaan liittyen päästäisiin parempiin tuloksiin.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #3

"Näin puoli-ilmaisen työntekijävoiman lahjoitus yritysten käyttöön olisi myös käytännössä konkreettinen teko".

Mikä on puoli-ilmaisen kuukausipalkan raja?

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

Motivaatio ei ole pelkästään kiinni siitä, pääsemmekö haluamallemme linjalle vai ei. Jos jo lapsena pidetään koulua turhana, jos kärsitään koulukiusaamisesta tai jos urasuunnitelmat eivät todellakaan ole selvillä, ei sitä paljon lohduta tietää, että on vaan nyt pakko näyttäytyä vain siksi, että jotkut ovat niin päättäneet.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Nuoret helposti käsittävät nämä viivästysluokat pelkkänä välivarastona ennen työkkäriä. Sosiaalipuolen väliintulojuttuja ehkä pitäisi kehittää, koska nykyinen Pisa -alho viittaa siihen, että vanhemmat on vaihdettu huonompiin vuosikymmenessä. Perheet eivät jaksa tukea nuoriaan eikä antaa heille niitä arvoja, joita todellinen opiskelukyky vaatisi.

Toimituksen poiminnat