Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Vanhusten kotihoito kriisissä

  • "Kotihoito kielletty"
    "Kotihoito kielletty"

Julkinen keskustelu vanhustenhoidon epäkohdista on pitkälti pyörinyt ympärivuorokautisissa palveluasumislaitoksissa, joiden päätähtinä ovat näkyneet Esperi (Doesn’t) Care ja Attendo.

Näyttää kuitenkin siltä, että suurimmat puutteet vanhustenhoidossa ovat kotihoitomuodoissa, jonka osoittaa ”Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa”-raportti.

Raportin mukaan tutkimus osoitti, että kotihoidossa on laitoshoitoa enemmän erilaista kuormitusta, rasitusoireita ja työpaikanvaihtohalukkuutta. Myös kotihoidossa johtaminen ja tiimityön toimivuus koettiin kielteisemmin ja hoidon laatu heikompana.

Kotihoidon työntekijät ylikuormittuneina

Yli 81 prosenttia vastanneista kotihoidon työntekijöistä kertoivat heidän yksiköissään olevan työntekijöitä aivan liian vähän. Heistä 40 prosenttia myös vastasi, että heidän oli rikottava sääntöjä saadakseen annetut tehtävät suoritetuiksi. Yli puolet kotihoidon hoitajista vielä kokivat usein tai melko usein, etteivät he ehdi tekemään työtänsä kunnolla.

THL:n tutkimuspäällikko Timo Sinervo on kuvaillut ongelmaa tavalla: Kotihoidon käyntiajat on mitoitettu äärimmäisen tiukiksi, mutta huonokuntoisten asiakkaiden luona voi tulla yllättäviä tarpeita olla pidempään. Työntekijöillä on jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta ja huono omatunto siitä, kun joudutaan juoksemaan läpi asiakkaita, eikä ehditä tekemään sitä, mitä pitäisi.”

Vaikka hoitaja haluaisi tehdä enemmän, tähän ei vaan kyetä, mikä lisää hoitajien henkistä rasitusta. Valtaosa vastaajista vielä kertoivat kokevansa työmäärän lisääntyneen, joka johtui siitä, että asiakkaat ovat huonokuntoisempia, henkilökunnan poissaoloja ei paikata sijaisilla ja työntekijöiden sairauslomat ovat lisääntyneet, ja tämä niin fyysinen kuin henkinen ylikuormittuneisuus onkin suurin syy sairauslomien lisääntymiselle. Tämä työntekijöiden puutteellisuus ja käyntiaikojen tarkka mitoitus heijastuu todella kielteisesti vanhuksen saaman hoidon laatuun.

Vanhustenhoito heitteillä

”Suomessa vanhustenhoito on ollut pitkään alirahoitettua. Bruttokansantuotteen perusteella arvioituina Suomen vanhuspalveluissa on ainakin miljardin euron vajaus verrattuna Ruotsiin ja Norjaan”, Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja, professori Teppo Krögerin on todennut.

Hallituksen tekemät leikkaukset peruspalveluihin ovat olleet erittäin lyhytnäköisiä, koska vanhusten hoidon tarve on vain kasvanut. Yli 75- ja 85-vuotiaiden osuus väestöstä on myös kasvanut, ja kyseisissä ikäluokissa hoivapalveluiden tarve lisääntyy, minkä johdosta leikkauksien sijaan täytyisi jo alkaa allokoida hoivapalveluun lisää resursseja.

Tälläkin hetkellä Suomessa on paljon muistisairaita ihmisiä, jotka eivät edes ymmärrä olevansa kotona. Vaikka kotihoito kävisikin neljästi päivässä, se tarkoittaa muistisairaan olevan pahimmassa tapauksessa yksin 23 tuntia vuorokaudessa.  Kenen vastuulla sitten on, jos vanhukselle sattuu jotain, tai hän aiheuttaa vaikka taloyhtiössään vesivahingon tai tulipalon? Jos vielä muita osapuolia joutuu vaaraan tai kuolee, kuka ottaa vastuun?

Suomessakin näyttäisi siltä, että pitäisi tapahtua jotain todella pahaa, että päästään hoitolaitokseen, sillä ihminen pyritään pitämään kotihoidon puolella mahdollisimman pitkään. IS:n vanhustenhoitoa koskevassa uutisessa Gerontologian professori Marja Jylhä sanoi: ”Suomessa on kotona paljon vanhuksia, jotka eivät minkään inhimillisen arvioinnin perusteella voi asua kotona. Eikä kaikille hoitoa tarvitseville riitä edes kotihoitoa”

Samassa IS:n uutisessa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen totesi: ”Kotihoito on vakavissa ongelmissa, entistä huonokuntoisemmat vanhukset sinnittelevät kotona. Vanhukset ovat kotinsa vankeina.”

Yksi lähipiirin ihmisistä kertoi minulle omia kokemuksiaan kotihoidosta ja sen tämänhetkisestä riittämättömyydestä monien vanhusten kohdalla. Kotihoidon kiire näkyi mm. tilanteissa, joissa isoäidin aamupesu ja muut toimet tultiin suorittamaan vasta klo 12 ja iltavuorossa hoitaja oli tulossa pukemaan yöpukua päälle jo klo 16, eli vain neljä tuntia aamutoimien jälkeen. Tässä tapauksessa kotona hieman parempikuntoisen miehensä lisäksi oli myös isoäidin tytär, joka osasi vaatia kotihoitoa tulemaan myöhemmin, ettei hänen äidin päivä lyhentyisi neljään tuntiin. Ei voi jäädä kuin miettimään, kuinka paljon on ihmisiä, jotka asuvat yksin, tai jotkat eivät kykene, viitsi tai osaa parempaa palvelua itselleen tai heidän läheisilleen.  

Onko ihminen vain hyödyke Suomelle?

Hiljattain nostimme eläkeikääkin 65-vuotiaaksi asti, mikä kuvastaa hyvin ainakin sitä, että osaamme ottaa ihmisestä kaiken hyödyn irti. Vastapainoksi luulisi, että yhteiskunta edes tarjoaisi arvokkaan vanhenemisen ja kuoleman. Näyttääkin vaan siltä, että imetään ihmisestä kaikki mehut, minkä jälkeen ihmistä kohdellaan kuin yhteiskunnan resursseja imevää iilimatoa.

Nämä julkiset keskustelut ovat onneksi nostaneet vanhustenhoidon ongelmia pinnalle, joten toivottavasti  nähdään erilaisia rakenneuudistussuunnitelmia vanhustenhoitoon. Ikävää, että tällaiset asiat eivät ole itsestäänselvyys, vaan tarvitsevat taakseen kovan julkisen paineen.

Kuitenkin Sote-uudistus voi laittaa kaiken taas sekaisin, jos riippumatonta valvontaa ei voida varmistaa. Omavalvonnan tehottomuus ollaan jo nähty Esperin ja Attendon tapauksissa, mihin luottaminen jatkossa on lyhytnäköistä, kun vielä osakeyhtiölaissa pykälänä on se, että ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”. Tämä esimerkiksi varmistaa palvelun laadun jäävän voiton tavoittelun jalkoihin.

Sote-uudistus tarkottaisi siis sitä, että vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelut avataan markkinavoimille, mikä käytännössä tarkoittaa kilpailemisen ja voiton tekemisen yhteiskuntamme kaikkein avuttomimmilla.  Onko tämä sitten se suunta, mitä haluamme tukea ja voimmeko olla varmoja, että tämä on meille pidemmän päälle kannattavaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jari, katsopa sivu 24 alla olevassa:

https://www.avi.fi/documents/10191/8064383/Julkais...

"24. Suunnitelmaan on kirjattu, miten palvelua koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään."

- -"Tässä selvityksessä tarkasteltiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vuosina 2016 ja 2017 toteutettuun valvontakampanjaan osallistuneiden vanhustenhuollon ympärivuorokautisten toimintayksiköiden (21 kpl) omavalvontasuunnitelmien sisältöjä." - -

Tulos on, että 90 % omavalvontasunnitelmista ei ole tässä selvityksessä sisältänyt näitä ohjeita! Tämä oli tilanne kaksi - kolme vuotta sitten, mikä mahtaa olla tilanne nyt?...

Muutenkin selvitys on todella karua luettavaa :(

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Täytyypä lukaista paremmalla ajalla.

Toimituksen poiminnat