Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Alustavia tuloksia Suomen perustulokokeilusta

  • Työllisyys ja etuudet
    Työllisyys ja etuudet
  • Vaikutusmahdollisuudet ja luottamus
    Vaikutusmahdollisuudet ja luottamus
  • Luottamus omiin tuloihin
    Luottamus omiin tuloihin
  • Usko omaan työllistymiseen
    Usko omaan työllistymiseen

Tänään Suomen sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi perustulokokeilun ensimmäisen vuoden alustavat tulokset, jotka olivat jokseenkin yllätyksellisiä, vaikka sisälsi odotettuja piirteitä.

Joillekin pienenä yllätyksenä tuloksissa oli se, ettei perustulon saaneiden työllistymisessä ollut juuri mitään eroa verrokkiryhmään, vaikka perustulon saaneilla oli paljon suurempi kannustin hakeutua töihin ja pysyä töissä, koska saatua perustuloa ei vähennetty palkasta. Perustulo myös vähensi muiden etuuksien määrää vastaavalla summalla, joten ei ollut edes taloudellista kannustinta pysyä työttömänä.

Näkisin suurimman syyn työllistymisen kannalta olevan se, ettei vertausryhmään otettu muita kuin nuoria pitkäaikaistyöttömiä. Tunnetusti pitkäaikaistyöttömien pääsy kunnolla työmarkkinoille voi kestää useamman vuoden, joten kahden vuoden kokeilu on jo oletuksena riittämätön mittaamaan pitkäaikaistyöttömän aktivoitumista. Kun vielä pitkäaikaistyöttömät tietää kokeilun kestävän vain kaksi vuotta, se ei tarjoa suurta kannustinta työllistymiseen.

Vuoden 2018 kokeiluista voi sitten jo saada positiivisempia tuloksia työllistymisen kannalta, mutta tuloksia tulee vääristämään nykyisen hallituksen aktiivimalli. Voisi sanoa, että hallitus laittoi kapuloita oman lapsensa rattaisiin.

 

Myönteiset tulokset myös kyseenalaistettavissa, mutta…

Kelan suorittaman kyselyjen mukaan, perustulon saaneet kokivat enemmän olevansa oman elämänsä mestareita; luotettiin paremmin omaan tulevaisuuteen, taloudelliseen tilanteeseen sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka tulot olivat samat koe- ja verrokkiryhmien välillä, koeryhmä koki tulevansa paremmin toimeen, mihin varmasti vaikutti paljon se, että tulot olivat taattuja; tulojen tiedettiin aina tulevan tiettynä päivänä ilman byrokratiaa ja paperisotkuja.

Kyselyn mukaan koeryhmään kuuluneet kokivat myös merkittävästi vähemmän terveyteen, stressiin, mielialaan ja keskittymiseen liittyviä ongelmia, joilla tulisi olemaan oma kansantaloudellinen säästövaikutus. Koeryhmä koki myös vahvemmin luottavansa omaan työllistymiseensä verrattuna verrokkiryhmään - selvästi koeryhmäläiset kokivat oman tulevaisuutensa valoisammaksi.

Luottamuksessa yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten oikeuslaitokseen ja poliisiin, ei ryhmien välillä ollut juurikaan eroa. Kuitenkin perustulon saaneet luottivat poliitikkoihin merkittävästi enemmän. Tämäkin on kannustava merkki, sillä toimivassa demokratiassa on oleellista se, että ihmiset luottavat poliittiseen päätöksentekoon, eivätkä esimerkiksi koe enemmistön kyykyttävän vähemmistöjä. Näen tämän lisääntyvän luottamuksen heijastuvan myönteisesti myös äänestysaktiivisuuteen.

Vaikka tulokset ovat todella myönteisiä niin yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta, ongelmana on se, että vain pieni osuus koe- ja verrokkiryhmästä vastasivat kyselyyn. Voi siis olla, että ne jotka ovat kokeneet merkittävimpiä muutoksia omassa elämässään, ovat myös halunneet tuoda tämän julki. Myös mediassa käydyt keskustelut voivat vaikuttaa ihmisen omaan näkemykseen perustulosta, ja varsinkin suuri ”hype” perustulon ympärillä ja sen vaikutuksista voivat sellaisenaan tehdä koeryhmäläisistä enemmän perustulomyönteisiä. 

Kuitenkin alustavat tutkimustulokset vahvasti puoltavat positiivisia hyvinvointivaikutuksia, eikä näiden nähdä muuttuvan radikaalisesti suuntaan tai toiseen myöhempien tuloksien myötä.

 

Johtopäätös

Perustulokokeiluja kannattaisi jatkaa, jos hyvinvointiin vaikuttavat tekijät nousevat näin merkittävästi esille, kuten alustavat tulokset osoittavat. Vaikka työllistymisvaikutukset pysyisivät uudistuksen myötä ennallaan, tulokset jo omalta osin osoittavat sen, että kuormitus terveyspalveluiden käyttämisessä myös vähenee, jota kautta tulee säästöjä nykyisen byrokraattisen sosiaaliturvajärjestelmän purkamisen lisäksi.

Tärkeintä kuitenkin olisi uuden sosiaaliturvajärjestelmän rahoitus, joten täytyy vielä saada tarkempia tuloksia vaikutuksesta ihmisen aktivoitumiseen tai passivoitumiseen. Jos ihminen ei passivoituisi vastikkeettomasta perustulosta juuri ollenkaan ja voidaan tällaisen mallin todeta keventävän merkittävästi nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää, ei olisi montaa perusteltavaa syytä olla toteuttamatta jonkinlaista perustulomallia.

Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen on kuitenkin edessä. Se miten me uudistetaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä, on sitten oma kysymyksensä. Vaikka tässä kokeilussa oli omat ongelmansa, jo pelkästään näillä tuloksilla toivoisin perustulokokeilujen laajentamista. Myös kansallisen tulorekisterin rinnalla toimiva negatiivinen tuloverotus on kokeilemisen arvoinen vaihtoehto, sillä sekin mahdollistaisi perustulon/toimeentulon saamisen kuukausittain. Tärkeää ainakin olisi tehdä mahdollisista jatkokokeiluista sellaisia, ettei tuloksiin vaikuteta aktiivimalleilla tai muilla vastaavilla teoilla, joilla voidaan jälkikäteen kyseenalaistaa tuloksien luotettavuus.

Kun teknologisen kehityksen ja työn tuottavuuden trendejä seuraa, ne kertovat työmarkkinoiden olevan murroksessa, joten teknologinen kehitys jo sellaisenaan pakottaa meidät luomaan sellaisen pohjan, missä kansalaisen välttämätön toimeentulo olisi turvattu työpaikasta riippumatta. Nämä trendithän antavat osviittaa siihen suuntaa, ettei tulevaisuudessa työpaikkoja välttämättä riitä kaikille haluaville, mikä jatkossa pakottaisi yhteiskunnan jakamaan olemassa olevia työmarkkinoita, mihinkä perustulo- tai käänteinen tuloveromalli tarjoaisi ainakin toimivan pohjan. 

Kun kaiken ottaa huomioon, sosiaaliturvauudistusta ei todellakaan voida parissa vuodessa hutiloida kasaan, vaan mielellään tarvitaan parin hallituskauden verran tutkimustuloksia ja pykälien viilausta, jotta voidaan soveltaa mahdollisimman pitkälle suunniteltu malli.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

En lukenut kokonaan blogiasi, joten en tiedä oliko tästä asiasta juttua. Mutta aika outoa/Tyhmää että peruskokeilussa oleville oli vapaaehtoista osallistua tähän viimeiseen kyselyyn josta sitten tehdään paljon päätelmiä ynm.!

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Otin myös kantaa tuohon ongelmaan, vaikka en kyselyn vapaaehtoisuudesta puhunut. Tässä otetta: "Vaikka tulokset ovat todella myönteisiä niin yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta, ongelmana on se, että vain pieni osuus koe- ja verrokkiryhmästä vastasivat kyselyyn. Voi siis olla, että ne jotka ovat kokeneet merkittävimpiä muutoksia omassa elämässään, ovat myös halunneet tuoda tämän julki. Myös mediassa käydyt keskustelut voivat vaikuttaa ihmisen omaan näkemykseen perustulosta, ja varsinkin suuri ”hype” perustulon ympärillä ja sen vaikutuksista voivat sellaisenaan tehdä koeryhmäläisistä enemmän perustulomyönteisiä."

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Yhdyn. Eipä tähänkään muuta voi sanoa. Kaistakorvellakon oli tänään hyvä kirjoitus. Pidin siitäkin. Kokeilua olisi kannattanut jatkaa, nämä 2 vuotta ovat riittämättömiä. Olisi ollut kiva tietää mitä olisi tapahtunut jos se olisi kestänyt 5 tai 10 vuotta. Työelämä on kuitenkin murrosta, nuorille on jo tätä päivää tehdä silpputöitä ja vaihtaa alaa useammankin kerran. Paluuta vanhaan ei ole vaikka "vanhatjäärät" niin vielä toivovat ja haikailevat. Elämme nyt tätä päivää.

Kirjoitin myös itse tässä taannoin Puheenvuorossa perustulosta ja pohdin sen vaikutusta nuorten opiskelumotivaatioon http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2690...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Maaliskuussa saamme tietää 1. vuoden raportin tulokset luettavaksemme. Myöhemmin 2. vuoden raportteja voi katsoa hieman isommalla MUTTA: Aktiivimalli sekoittaa tuloksia ja aktiivimalli pitää katsoa aina leikkuriksi ja että ihmisiä on pakotettu työskentelemään nollasopimuksilla, lähetetty leikkikursseihin, yms.

Kyllä minun nähdäkseni perustulokokeilu on tuottanut hyvääkin, sillä perustulokokeilun materiaaleissa minimissään pitäisi työllistyä 0,8 ylöspäin eikä alaspäin. Tässä on jo selkeästi saatu 0,87. 0,8 olisi sama kuin nykyinen vanha systeemi.

Vanha systeemi joutaisi heittää roskakoriin ja otetaan jatkossa perustulokokeilun jatkokehitys.

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

Pitkäaikaistyöttömillä psyykkinen terveys on avainasemassa työllistymiseen. Se, että perustulon saajien hyvinvointi oli parempaa voisi ennustaa parempaa työllistymistä. Voi olla että tämä ensimmäinen vuosi ei kuvaa vielä koko kokeilua. Tämä oli myös niin sanottu perustulokokeilu, koska enemmän se oli työllisyyskokeilu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset