Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Harhautunut ymmärrys perustulokokeilun tarkoituksesta

Kun katselee uutisia, vähän näyttäisi ihmisillä olevan jokseenkin harhautunut ymmärrys, mitä nyt tämän perustulokokeilun tarkoitus oli ja on. Maailmallakin osa uutisoinnista on ollut tyyliin: ”Suomen perustulokokeilu epäonnistui tavoitteissaan edistää työllistymistä”. Ihan kuin työllistyminen olisi perustulon ensisijainen tavoite.

Toki sitähän se olikin alkujaan, kun Juha Sipilän hallituksen toimesta perustulokokeilu päätettiin järjestää. Kokeilun ominaisuudet selkeästi kertoivat tutkimustavoitteen olevan se, että voisiko toisenlainen työttömyysturvamalli kannustaa ihmistä paremmin työllistymään. Tämä kun tiedostettiin, kieltämättä kokeilun alustavat tulokset koeryhmän stagnaatista työllistymisestä oli yllätys monelle, josta sitten sen mukainen uutisointi. Ymmärrettävästi tästä on syntynyt monelle käsitys siitä, että tämä kokeilu olisi vain epäonnistunut työllistämiskokeilu.

Nyt kun kokeilun alustavat tulokset ovat julki, saatu tieto on kyseenalaistettavissa, ja kokonaisuudessan aiheutti enemmän kysymyksiä kuin tarjosi vastauksia. Vaikka tieto oli vähäistä, siitä vähästä halutaan mehustaa kaikki mahdollinen irti, mutta ongelmana on, että vain alustavien yhden vuoden tuloksista helposti sorrutaan tekemään outoja johtopäätöksiä.

Perustulokokeilun tavoite

Mitä sitten tällaisten kokeilujen tavoitteisiin tulee, päätavoite on ihmisen työllistymisen sijasta selvittää, että voidaanko me parantaa nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää. Parantamisessa sitten oleellisimpia asioita on selvittää, että voidaanko tehdä järjestelmästä kevyempi, kustannustehokkaampi, ottaa mukaan väliinputoajat, edistää tasa-arvoa ja hyvinvointia sekä varmistaa riittävä toimeentulo kansalaiselle. Näin ollen paljon uutisoitu kokeilun työllistymisvaikutus onkin vain yksi osa kustannustehokkuutta.

Hyvinvoinnin edistämisellä rooli myös kustannustehokkuudessa

Tulokset antoivat myös osviittaa positiivisiin vaikutuksiin ihmisen terveyteen ja muutenkin hyvinvointiin, joilla on sitten aivan oma vaikutuksensa kustannustehokkuudessa, sillä paranevan terveydentilan voidaan olettaa vähentävän kuormitusta terveyspalveluiden käyttämisessä sekä vähentää syrjäytymistä. Näin ollen kustannustehokkuudestakin on näyttöä, vaikka alustavissa tuloksissa ei löydetty positiivista vaikutusta työllistymisessä. Toki tämän kustannustehokkuuden rahallista vaikutusta on äärimmäisen vaikea laskea, sillä se on epäsuora vaikutus. Tällaiset asiat on kuitenkin hyvä muistaa jatkossa, kun tulee uusia tuloksia, tai jos ja kun lähdetään laajentaa vastaavia kokeiluja tulevien hallitusten toimesta.

Miksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistus on paikallaan?

Tunnetusti meidän nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on byrokraattinen, holhoava, epäoikeudenmukainen ja aktivoimisen sijaan passivoiva. Yksi toimeentulotuen ominaisuuksista onkin se, että tuki leikkaantuu suoraan pois tienatun 150€/kk jälkeen saatujen tulojen myötä, eikä toimeentulotukea myöskään myönnetä, jos on olemassa olevaa varallisuutta, jolla voidaan katsoa ihmisen elättävän itsensä. Tämä ominaisuus suorastaan kannustaa kansalaista olemaan säästämättä ja pyrkiä mahdollisimman varattomaan elämiseen, jotta perus toimeentulotuki ei vaarantuisi.

Niin perustulo kuin reaaliaikaiseen tulorekisteriin sitoutettu käänteinen tulovero olisivat ominaisuuksiltaan ainakin tämän kannustinloukun poistava sekä vielä mahdollistaisi aikaisemmin toimentulon varassa olevien varallisuuden kerryttämisen. Toki erilaisia malleja voidaan miettiä ja tutkia, ja on syytäkin, sillä sosiaaliturvajärjestelmän uusiminen näyttäisi olevan vääjäämättä edessä.

Kokeilujen tulevaisuus 

Onhan meidän nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä parempi kuin suurimmassa osassa maapalloa, mutta ainahan se voisi olla parempi, sillä utopiassa emme missään tapauksessa elä. Härdelli sote-uudistuksen parissa on oiva esimerkki siitä, ettemme ainakaan halua liian nopeasti uudistaa sosiaaliturvajärjestelmäämme.

Uudistus luonnollisesti tulisi koskemaan meitä kaikkia, joten kansan jakautuminen kahtia ei ainakaan ole toivottavaa, niin kuin se nyt on perustulon osalta. Jotta sitten puoluerajojen läpäisevä kannatus olisi edes mahdollista, näen tämän tapahtuvan vain laajojen tutkimustuloksien kautta, joita fyysisessä todellisuudessa elävät ihmiset eivät kykenisi kyseenalaistamaan.

Luonnollisesti haluamme uuden sosiaaliturvajärjestelmän olevan myös mahdollisimman pitkäkestoinen, joten sen täytyisi ottaa erilaiset ulkopuoliset ”uhat” huomioon, kuten näköpiirissä olevan teknologisen kehityksen, minkä arvioitu vaikutus työmarkkinoiden voi olla todella suuri jo aivan lähitulevaisuudessa. Tarvitsemme siis mallin, joka on sopeutuvainen tarvittaessa jakamaan työmarkkinoita ja muutenkin ominaisuuksiltaan tarpeeksi joustava.

Toki odotetaan nyt vielä, mitä tuloksia saamme jo päättyneestä kokeilusta ja näiden tuloksien vertailuista muiden maiden perustulokokeiluihin. En kuitenkaan näe syytä sille, miksi emme voisi myös jatkaa ja laajentaa näitä kokeiluja odotellesakin tulevalla hallituskaudella.

Sinun sosiaaliturvajärjestelmäsi?

Jos sinusta tuntuisikin, ettei perustulo kuulosta hyvältä ajatukselta, kannustan sinua sitten miettimään sitä, että jos menettäisit nyt työpaikkasi syystä tai toisesta, eikä sinulla olisi varallisuutta, millaisen sosiaaliturvajärjestelmän haluaisit ympärillesi?

Ainakin itse koen, ettei jatkotyöllistyminen ole lähellekään kaikille varmaa, ja näen  työmarkkinoiden todella raadolliseksi paikaksi, missä ihminen voi helposti lähettää kymmeniä tai satoja hakemuksia, ennen kuin kutsutaan edes haastatteluun – jos edes kutsutaan. Siellä menestyminen ei ole taattua, eikä todellakaan jokainen voi olla voittaja. Ihminen ole myöskään kuin kone, vaan jokaisella menee myös raja siinä, että kuinka paljon epäonnistumista kestetään kerralla. Jokaisella on siis raja siinäkin, kuinka paljon kestetään maahan polkemista, kunnes ei enää huvita nousta ylös vähään aikaan.

Jo pelkästään tämän vuoksi haluaisin ainakin itse mallin, mikä ei rankaise, ei alista, vaan hyväksyy ihmisen sellaisenaan kuin on. Minun mallini olisi sellainen turvaverkko, johon voisi aina luottaa ja tarvittaessa hypätä.

Pystytäänkö me luomaan vastaavaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minua niin kiinnostaisi kovasti, että perustulokokeilussa otettiin niin paljon vanhan systeemin käyttäjiä 5000 niiden 2000 olevan perustulokokeilun rinnan. Tämähän antaa melkoisen paljon vääristymiä kun pitäisi olla suhde 1:1.

Katsellaan sitten maaliskuun tuloksia, kun sellainen julkistetaan. Myöhempiä raportteja on turha katsella, kun siinä aktiivimalli sotkee mukanaan tuloksia.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Verrokkiryhmä koostui 173222 henkilöstä tuon 5000 sijaan. Mitä laajempi otanta sitä tarkempia tuloksia saadaan vastaavissa kokeiluista, ettei tuossa suhteessa mitään outoa ole. Ainoastaan tuo 2000 ihmistä on vähän, kun halutaan luoda koko Suomen väestöä koskeva tilasto. Suositeltavaa olisi ollut, että perustulon olisi saanut 10 000 - 15 000 ihmistä.

Voi olla, että jossain määrin kyetään laskemaan aktiivimallin vääristymät pois, mutta sen näkee sitten.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Perustulo pinssejä odotellessa. Tai solidaarisuus nauhoja, joissa on valkoisella pohjalla mustalla teksti "Perustulon puolesta". On pidettävä ääntä ja taisteltava.

On esitetty että Suomk olisi maailman onnellisin maa. Suomalaiset eivät itse siihen ainakaan usko. Suomi on luokkayhteiskunta ja viimevuosina tuloerot ovat vain kasvaneet, mikä on johtanut sosioekonomisten luokkien eriytymiseen, ja eri elintason ihmiset elävät eri maailmoissa. Valitettavasti eri ryhmien väliset suhteet alkavat muistuttaa kastijärjestelmää. Mikä on väärin. Suomessa on kuitenkin pyritty helpottamaan ihmisten liikkumista eri luokkien välillä. Tai niin sen pitäisi mennä. Paitsi nyt. Köyhyys on perinnöllinen ja varallisuus kerääntyy kaikista rikkaimmille. Suomalaiset ovat toistensa kurkuissa kiinni ​​ja vihaisia. Yleensä toivotaankin, että vaurastuessaan rikkaat pudottelisivat murusia alas, mutta rikkaat ovat viisaita eivätkä pudottele murusia. Muruset merkitsevät siis varallisuutta. Suomalaiset kokevat olevansa raskaasti verotettuja. Jotkut haluavat saada veronalennuksia tai jopa päästä eroon kokonaan veroista. Osa taas ei haluaisi tukea niitä ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta syystä tai toisesta tulla toimeen omalla työllään. Mutta vähäosaiset, tai "loiset" kuten jotkut heitä kutsuvat, eivät tule toimeen omillaan ilman yhteiskunnan apua ja he tarvitsisivat niitä murusia. Yhtä sekasortoa kaikki.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Luokkaerot tosiaan vain kasvavat Suomessakin. Ainoastaan luonnolliset hierarkiat ovat tuettavia, kuten erot ammattitaidossa. Jos joku tekee jonkun asian paremmin, ei ole mitään syytä, miksi tästä ei voida maksaa hänelle paremmin. Luokkaeroja voidaan tästä paljonkin tasata, mutta ns. täydelliseen tasa-arvoon meidän on kuitenkin varottava olla pyrkimästä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Olen samaa mieltä siitä ettei ihmisiä tulisi tasapäistää vaikkakin edelleen kannatan vahvasti tasa-arvoa. Sensijaan pitäisi luoda rakenteita jotta liikkuminen eri luokkien välillä olisi taas helppoa ja vaivatonta. Nykyinen liike on ummehtunuttu ja luokkaretkiä tehdään vain enää harvoin.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Hyvä kirjoitus!

Kommentoisin lähinnä tuota vertailukelpoisuutta soteen nähden sen verran, että se miksi sotea hosuttiin niin paljon, johtui siitä, että liikemieshallitus yritti suhmuroida kansan vaurautta omiin ja kavereiden taskuihin.
Mikäli perustulomalli muodostettaisiin vasemmistoenemmistöisen hallituksen kanssa niin lopputulos tulisi lähes 100% varmasti olemaan positiivinen ja ihmisarvoa kunnioittava. Ja tällä hetkellä näyttää, että mahdollisuus tähän saattaa tulla nopeammin kuin uskommekaan.
Tämä mielessä pitäen, näkisin fiksumpana aikaansaada tämän muutoksen samantien ja sitten seuraavilla vaalikausilla voisi tehdä hienosäätöä.
Muussa tapauksessa, voi käydä niin, että oikeistokelmit pääsevät taas puikkoihin ja jatkavat kurjuutuksen suuntaa. Mielestäni tässä asiassa tulisi toimia samanlaisella päättäväisyydellä kuin miten kurjuutukset tällä hallituskaudella toimeenpantiin.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Kiitos vaan! :)

Hmm, Vasemmistoliitolla ei ole ainakaan suunnitelmissa tulevalla vaalikaudella ottaa käyttöön perustuloa, etten näe perustulomallin luomisen tulevalle hallituskaudelle olevan realistinen tavoite. Toki mahdollisesti SDP:n yleisturvapohja voidaan jopa laittaa aluille, mutta ymmärrykseni mukaan sekin on suunniteltu otettavan vaiheittain käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Myös Piraattipuolueelta todennäköistä on vain saada yksi edustaja läpi, ettei Piraattipuoluekaan voi eduskunnassa kuin näkyvästi kannustaa ja esittää kokeilujen jatkamista ja laajentamista.

Vanha sanonta myös kuuluu, että ”Suurin paha tässä maailmassa tapahtuu ihmisten toimesta, joilla on hyvät aikomukset”. Kun tätä sanontaa vertaa vaikka yhteen kapitalismin kantaisään Adam Smithiin, vertauksena on varsin pätevä. Toki eihän tätä sanontaa voi yleistää, mutta on hyvä pitää aina mielessä.

Jos sitten perustulo ns. suhmuroidaan läpi, riskinä onkin sen toimimattomuus, johon tavallinen kansalainen voi menettää luottamuksensa, jonka sitten seuraavaa hallitus mahdollisesti laittaa jäihin tai uusii kokonaan ja vielä moraalisena oikeutuksena. Vaikka meillä olisi palava tahto saattaa perustulo läpi jossain muodossa ja todennäköisyydet olisivat puolellamme, meillä ei ole varaa jättää mitään onnen varaan. Mitä näen, meillä on vain yksi mahdollisuus tehdä tämä oikein, minkä vuoksi meidän täytyy olla aivan varmoja siitä, että se tulee toimimaan niin hyvin kuin mielessämme kuvittelemme sen toimivan, ja tähän tarvitsemme laajaa tutkimustietopohjaa, johon perustuen voimme luoda varmasti toimivan mallin.

Mitä ”oikeistokelmeihin” tulee, ne ainakin tykkäävät tehdä päätöksiä enemmän numeroiden mukaan, joita nämä kokeilut heille tarjoaisivat. Tämä on tie, mikä mahdollista jokseenkin yhteisen rintaman läpi puoluerajojen, joten vaikka hallitus muuttuisi vaalikausien välillä radikaalisesti, voisimme luottaa siihen, ettei perustuloa ainakaan tulla kumoamaan.

En muuten edes haluaisi puhua odottamisesta, sillä olen itsekin tunteellisesti hyvin sitoutunut ajamaan perustuloa läpi – olenhan näistä asioista jauhanut melkein kymmenen vuotta. Kuitenkin toimivan sillankin rakentamiseen me tarvitaan tekninen ymmärrys - ei vain riitä se, että me koetaan olevamme varmoja sillan kantokyvystä ja kestävyydestä.

Käyttäjän ErkkaRuotsalainen kuva
Erkka Ruotsalainen

Kyynisyyteni eduskuntaa kohtaan saattaa olla liiallinen mutten usko heidän säätävän perustuloa ideologisista syistä vaikka se todistettaisiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Ehkä vasemmistoblokki voisi asiaa miettiä hallituksessa mutta on seuraavassa hallituksessa kuka tahansa niin leikkaukset jatkuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset