Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Kyllä meiltä rahaa löytyy!

  • "Piraatin aarrekartta"
    "Piraatin aarrekartta"

Jokainen on kuullut jossain vaiheessa hallitukselta sen, ettei vain ole vaihtoehtoja kuin leikata, tehdä säästöjä ja ”tehostaa” julkista taloutta. Pakkolakeja tungetaan jopa kurkusta alas, mutta onko todellisuus oikeasti sellainen, ettei meillä ole vaihtoehtoja?

Vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos tahtotilaa olisi..

Aggressiivisen verosuunnittelun menetykset

Päällimmäisenä olisi verosuunnittelu tai tarkemmin verokeinottelu, jota harrastetaan paperilla laillisesti. Finnwatch on arvioinut, että Suomi menettää aggressiivisen verosuunnittelun takia vuosittain arviolta 430 – 1400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Nykyisessä verojärjestelmässä rahoitusten korkotuotot ovat huomattavasti suositumpia kuin osinkotuotot.

Tästä esimerkkiä näyttää hiljattain julki tullut Esperi Caren toiminta, missä omistus oli Jerseyn veroparatiisissa ja omistajat rahoittivat Esperin toimintaa 12 - 15 % koroilla. Nämä sijoittajille ja omistajille maksetut korot vähennettiin suoraan yhtiön tuloksesta, mikä muutti Esperi Caren liiketoiminnan paperilla (6 miljoonaa) tappiolliseksi. Kun Suomessa yhtiö on vielä tappiollinen, se nauttii verotuksessa korkomenovähennyksiä rahoituksistaan. Valtio ei myöskään pääse verottamaan Esperia voitoista, joita olisi ilman omistajille ja sijoittajille menevää rahoitusten suurta korko-osuutta. Oiva esimerkki siitä, miten veroja Suomessa kierretään vielä laillisesti!

Veroparatiisit

Mitä näihin veroparatiiseihin tulee, esimerkiksi jopa meidän valtioenemmistöinen Fortum maksaa Suomeen liikevaihdostaan vain 1,6 % veroa. Fortum maksoi vuonna 2005 veroja Suomeen vielä 615 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2017 enää 75 miljoonaa euroa, vaikka liikevaihto Fortumilla on tuona aikana noussut 3,9 miljardista 4,5 miljardiin. Tällä aggressiivisella verosuunnittelulla  pelkästään Fortum on aiheuttanut Suomelle miljardien veromenetykset vuodesta 2005 lähtien. Fortum on myös sanonut maksavansa verot siihen maahan, jossa liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy, mutta Fortumilla ei ole edes EU:n veroparatiiseissa energialiiketoimintaa! Vastaava toiminta on vielä laillista meillä. Hyvä me! 

Rojalti-maksut

Keinottelut eivät lopu kuitenkaan tähän, vaan Suomesta maksettiin vuonna 2013 yli miljardi euroa rojaltimaksuja ulkomaille ulkomaalaisten yrityksien tuotemerkkien käytöstä. Näistä maksuista Suomi sai verona vain noin 0,4 %. Tämän mahdollistaa se, että yleisesti tuotemerkkien hallinnointi keskitetään kevyen verotuksen maihin ja veroparatiiseihin, esimerkiksi Sveitsiin, Hollantiin ja Luxemburgiin. Jos vaikka Suomesta maksetaan rojalteja Hollantiin, siitä ei sitten saada veroa yhtään.

Yritystuet

Suuret rahat pyörivät myös yritystuissa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisikin, että valtion maksamista 4 miljardin tuista mahdollisesti 3,6 miljardia on tehotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita heti sitä, että olisi järkevää vain leikata oletettu tehoton osuus pois, vaan sitä voisi harkiten allokoida toisesta päästä toiseen. Tähän Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on todennut, että yritystukia pitäisi kohdentaa suuremmassa määrin yritysten sijasta toimialoille ja teknologian kehittämiseen.

Suomen yrittäjät olivatkin jo 2017 luoneet n. 550 miljoonan euron leikkauslistan, mihin hallitus ei oikein halunnut edes koskea. Tähän SY:n pääekonomisti Mika Kuismanen on myös todennut: ”Poliittisilta päättäjiltä puuttuu rohkeus karsia yritystukia”. Tällä hetkellä uutta listaa valmistellaan, mutta odotettavissa on edelleenkin yli 500 miljoonan leikkausehdotukset, jonka lisäksi yritystukia voidaan allokoida uudestaan kansantaloutta palvellen.

Yleishyödylliset yhtiöt & vuokra-asumisen kalleus

Kymmenessä vuodessa Suomen asumistukikustannukset ovat kasvaneet miljardista kahteen; kasvu on ollut 10 % vuodessa! Samaan aikaan meidän ”yleishyödylliset” kiinteistösijoitusyhtiöt tahkoavat satojen miljoonien ennätysvoittoja markkinavuokrillaan, mutta maksavat vain alennettua 6,26 %:n tuloveroa kunnalle voitoistaan. Näiden yhtiöiden omistajista löytyvät myös yleishyödylliset ay-liikkeemme, jotka ovat imeneet Suomi-utareesta satoja miljoonia sijoitustuloja täysin verovapaasti.

Vuokra-asumisen kalleuden on myös arvioitu merkittävästi laskevan, jos pelkästään nämä kiinteistösijoitusyhtiöt keventäisivät voittotavoitteitaan. Valtion asumistukikustannukset tulevat nousemaan 100 miljoonaa vuodessa, jos tähän ei puututa esimerkiksi vuokrien hintasääntelyllä. Yksi vaihtoehto on ostaa (8 - 10 miljardilla) vuokra-asumisliiketoiminta valtion omistukseen ja laskea vuokrataso kerralla halutulle tasolle. Tällöin asumitukikustannukset palautuisivat laajalti takaisin valtiolle ja saisimme asumiskustannukset laskuun, joka tuo säästöjä sadoista miljoonista miljardiin vuodessa. Tällainen sijoitus tulisi maksamaan itsensä takaisin ja enemmänkin.

Pääomatuloverotus progressiivisemmaksi

Soppaan voisi vielä sekoittaa pääomaverotuksen muuttaminen progressiivisemmaksi, tai jopa ansiotulo- ja pääomatuloverotusten yhdistäminen yhdeksi tuloverokannaksi. Vuonna 2017 valtion tuloverokertymät ansiotuloista oli 5,52 miljardia ja maksajia oli yhteensä 1 413 000 ihmistä. Samaan aikaan verotulot pääomatuloista olivat vain 2,94 miljardia ja maksajia oli kuitenkin 1 675 000 ihmistä. Tämä antaa viitettä siihen, jos pääomatulo muutetaan progressiivisemmaksi, pääomatuloverotuksesta saadut tulot lähentelisivät ansiotuloverotusta tai nousevan jopa sen yli. Potentiaali on kuitenkin miljardista miljardeihin, ja kaiken lisäksi tämä tukisi piensijoittamista.

Jos muuten joku ihmettelee tuota vähäistä 5,52 miljardin valtion saamaa osuutta ansiotuloveroista, tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suuri osa suomalaisista tienaa niin vähän, ettei heiltä kerätä lainkaan valtion ansiotuloveroa, vaan kaikki menee kunnallisveroon. Pääomatuloista sen sijaan ei edes makseta kunnallisveroa, vaan se päätyy suoraan valtion kassaan.

Humanitaarisen maahanmuuton leikkaaminen

Kunpuhutaan maahanmuutosta, monesti unohdetaan sen sisältävän myös työperäisen maahanmuuton, jonka on arvioitu hyödyttävän kansantaloutta noin 3 - 4 miljardia euroa vuodessa, ja kun tiedetään huoltosuhteen jatkuva heikentyminen, työperäistä maahanmuuttoa ei ole järkevä vaikeuttaa.

Kuitenkin humanitaarisen maahanmuuton hintalapun on arvioitu olevan 3,2 miljardia euroa, johon tavallaan valtion budjetista menee noin 5 prosenttia. Kun vielä samalla ennätysmäisesti on leikattu niin opiskelijoilta, työttömiltä, työllisiltä, vanhemmilta, vanhuksilta ja lapsilta, on täysin perusteltavissa puuttua ja mietittävä uudelleen, kuinka paljon haluamme jatkossa panostaa humanitaariseen maahanmuuttoon.

Työllisyysasteen nostaminen & kannabisteollisuus

Realistinen tavoite seuraavalle hallituskaudelle on myös kolmen prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa (72% -> 75%), mikä tulisi vahvistamaan kansantaloutta noin 1,8 miljardilla. WHO on muuten myös juuri julkaissut uudet suositukset kannabiksen potentiaalia lääkkeenä, mikä kannustaa valtioita luopumaan kieltolain ylläpitämisestä ja kehittämään kannabiksen lääkekäyttöä. Koko lääkekannabisteollisuuden maailmanlaajuisen viennin laajuus on noin 10 miljardia, mistä osuudesta Suomikin voisin saada mukavan siivun, jos me valtionyhtiönä saatetaan lääkekannabis osaksi Suomen vientitaloutta. Jos me vielä laillistettaisiin kannabis ja saatettaisiin se verolle, verokannan lisääntymisen potentiaali olisi sadoista miljoonista euroista miljardiin euroon. Uusien työpaikkojen potentiaali olisi helposti myös kymmenissä tuhansissa jo aivan 10 vuoden aikajänteellä. Tästä koko aiheesta kirjoitin aikaisemmin.

Ynnäystä

Jos sitten ynnätään kaikki yllä oleva yhteen ja lasketaan varovainen arvio mahdollisista potentiaalisista tuloista, liikuttaisiin kevyesti 8-10 miljardissa vuodessa, vai mitä itse arvioit?

Vaikka tästä toteutuisi vain osa, niin vain neljännes riittäisikin tuon arvioidun kestävyysvajeen taittamiseen, sillä valtionvarainministeriön virkamiehet arvioivat kestävyysvajeen olevan 9 miljardia tulevalle neljälle vuodelle. Tämän tavoitteen toteutuminen ei ole ollenkaan kuun tavoittelua taivaalta, vaan täysin meidän käden ulottuvilla, kun ja jos löytyy poliittista tahtoa näiden tavoitteiden taakse.

Näillä luvuin siis ainakin kestävyysvaje olisi mahdollista saada taitetuksi ilman jatkuvaa kurjistamispolitiikkaa, eikä edes hävittäjistä puhuttu!

Rahaa siis on, kunhan tietää, mistä lähteä kaivaa, ja tässä olisi piraatin "kartta" avuksi.

 

Löydät minut myös täältä:

Facebook

Youtube

Twitter

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Suomen terveyspalvelut hupi vai "hubi"?...

Taloustaito-lehti 8.2.2019:

https://www.taloustaito.fi/blogit/kati-nyman/suomi...

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Esimerkiksi vastaavaan innovaatiotoimintaan voitaisiin niitä tehottomiksi nähtyjä yritystukia mahdollisesti kohdistaa.

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

Hyvä aarrekartta, on niitä varmasti haudattuna muuallekin.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Joo, mikäs piraatti se sellainen olisi, jos kaikkia kolikoita pitäisi samassa arkussa. ;)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset