Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Kansanedustajan palkkiot sitoutettaviksi läpinäkyvään mittariin

Määräytyvätkö kansanedustajan palkkiot ja niiden korotukset jo mahdollisimman läpinäkyvästi ja luottamusta herättävästi?

Olen sitä mieltä, ettei määräydy, jonka vuoksi tein asiasta kansalaisaloitteen:

***

Aloitteen sisältö:

Tällä hetkellä kansanedustajien palkkioiden myöntämisperusteet ovat kyseenalaistettavissa. Tämän osoittamiseksi perustelut pohjautuvat laintulkintaan, moraaliin, loogiseen ajatteluun sekä kansantaloudellisiin vaikutuksiin. 

Aloitteen tarkoitus on se, että eduskunnan puhemiesneuvoston valitsema palkkiotoimikunta lakkautetaan, minkä jälkeen nykyinen palkkiotaso(6500€/kk+) sitoutetaan läpinäkyvään mittariin, kuten kerran vuodessa mitattuun kansalliseen mediaanipalkkatasoon(n. 3000€/kk), millä varmistetaan palkkioiden määräytyminen korruptioriskittömämmin sekä vahvistetaan luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Mittarit ovat keskusteltavissa, mutta rakenteellisuudeltaan vaikutukset täytyisi edistää luottamusta, vähentää korruptiota sekä kannustaa pitämään huolta valtaväestön kulutusvoimapohjasta. 

Demokraattisen yhteiskunnan toimivuus on täysin riippuvainen siitä, että kansalaisten luottamus säilyy poliittista instituutiota kohtaan, mikä jo rakoilee hallituksen tekemien erilaisten toimenpiteiden vuoksi. Olemme eläneet pitkään ja elämme edelleen kestävyysvajeessa, mikä tarkoittaa jatkossakin hyvinvoinnista leikkaamista. Tämän vuoksi on enemmän kuin suositeltavaa palauttaa kansanedustajamme lähemmäksi kansaa, jotta kykenisimme paremmin luottamaan siihen, että kun tehdään kiperiä päätöksiä, voidaan nähdä päätöksien oikeasti ajavan yhteistä etuamme ja olevan välttämättömiä tekoja.

 

Perustelut

Kun lähdetään yleisesti kansanedustajan tehtävästä liikkeelle, tehtävänä on nimen mukaisesti edustaa kansaa. Palkkioiden suuruus ja etuudet eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä tämän kanssa, sillä kansanedustajan palkkio edustaa rikkainta 1% Suomen väestöstä. Tällä ”luokkaerolla” voidaan kyseenalaistaa se, että kykeneekö kansanedustaja enää samaistumaan olotiloihin, missä elää suurin osa kansasta. Myös on tutkimuksia siitä, miten ihmisen huono sosioekonominen asema ja luokkaerot yhteisön sisällä lisäävät epäluottamusta, millä on oma vaikutus äänestyskäyttäytymiseen. Tämä epäluottamus näkyy myös ns. nukkuvan puolueen kasvussa, mikä kielteisesti vaikuttaa todellisen kansanvallan toteutumiseen, sillä tämä syrjäytyneiden joukko jää aikalailla edustamatta - edustuksellinen demokratia toimiikin parhaiten niin, että kaikki ryhmät pyrkivät olemaan mukana vaikuttamassa. 

Palkkiotoimikunnalla on aina omat perustelunsa kansanedustajien palkkioiden tasoon ja niiden nostoon - edellisen palkankorotuksen 1.5.2018 ja nyt 1.1.2019 toimikunta pääosin perusteli niin, että nousut sitoutetaan yleisen ansiotason nousuun ja edustajan palkkio tulisi olla riittävän suuri varmistaakseen perustuslainmukainen kansanedustajan riippumattomuus. 

On kuitenkin palkkiotoimikunnalta perusteetonta vedota taloudellisen riippumattomuuden varmistamiseen, sillä perustuslain 29 § kansanedustajan riippumattomuudesta kertoo edustajan velvoittavan noudattamaan oikeutta, totuutta sekä perustuslakia, ettei edustajaa sido mitkään muut määräykset. Pykälä 29 pureutuu siis täysin siihen, ettei edustajan tarvitse pitää kiinni vaalilupauksistaan, ei ole pakko hyväksyä puoluekuria, eikä pitämään kiinni rahoittajiensa eduista yms., vaan tekee päätöksensä itse riippumattomasti. Näin ollen palkkion nykyistä suuruutta ja palkkiokorotuksia ei voitaisi perustella tällä pykälällä. 

Työtehtävän vaativuus on myös erittäin riippuvainen asia, ettei sitäkään voida suoraan käyttää perusteena palkan suuruuteen ja korotuksille; tunnetusti kansanedustajaksi on aivan mahdollista päästä ilman mitään koulutusta ja työkokemusta, koska jo oletuksena työssä kykenee onnistuneesti menestymään ihmisen täyttäessä 18 vuotta. Edustustehtävät ja vastuut eivät myöskään ole tarkasti määriteltyjä, vaan kansanedustajat voivat hyvin vapaasti harjoittaa työtänsä parhaalla näkemällänsä tavalla ja motivaatiolla, joten mikään yksittäinen vaativuustaso ei ole perusteltavissa. 

Palkkioiden nousun sitouttaminen kuluttajahintaindeksiin on varsinkin moraalisesti kyseenalainen, sillä esim. 6500€/kk tienaavalle kansanedustajalle 2 %:n korotus on 130€, kun taas 1600€/kk tienaavalla sama korotus olisi 32€. Tätä siis ei koeta oikeudenmukaiseksi, sillä kansanedustaja saa vastaavalla indeksikorotuksella yli nelinkertaisen hyödyn välttämättömien hyödykkeiden ostamiseen, mihin voidaan reaalisesti sanoa tämän 1600€/kk tienaavan rahojen menevän. Nykyisen käytännön moraalisuus on myös kyseenalainen siksi, että palkkioita nostetaan samaan aikaan, kun tehdään muualle säästötalkoita. Edustajan palkkiossa ja niiden nousuissa liikkuvat summat ovat tietysti todella pieniä kansantaloudellisesti, mutta kansalle välittyvä viesti ei varsinkaan ole luottamusta herättävä, mikä näkee epäluottamuksen kasvussa. 

Korruptioriskin väheneminen ei ole myöskään millään tavalla perusteltava syy nykyisen palkkion suuruudelle, sillä jo omalta osin nykyisen palkkion suuruus houkuttaa ihmisiä hakeutumaan poliittisiin tehtäviin, mikä on pitkään näkynyt pyöröovitapaisessa liikenteessä yrityksien johdosta politiikkaan ja politiikasta yritysten johtoon. Tämä ja yksityissektorin vaalirahoittaminen ja lobbaus ovat myös vaikuttaneet laajalti siihen, miksi harjoitamme nykyään yritysintressien mukaista talouspolitiikkaa, eikä edustajan lojaliteetista voi lähtökohtaisesti olla varma. Todellisuudessa nykyinen palkkiotaso pikemmin korruption riskin vähentämisen sijasta saattaa vaan houkuttaa politiikkaan jo valmiiksi korruptoituneita ihmisiä, vaikka kansanvallan toteutumisen kannalta ideaalisinta olisi varmistaa kansanedustajan aseman olevan ihmiselle kutsumusammatti. Jos palkkiot sitoutettaisiin vuosittain mitattuun mediaanipalkkatasoon, se toisi myös edustajille rakenteellisen kannustimen nostaa pienituloisia keskiluokkaan, varmistaa työtä tekevän väestön ostovoimapohja sekä kouluttaa ihminen mahdollisimman pitkälle - sekin on laskettu, että yhden peruskoulun varaan jääneen syrjäytyneen kustannukset ovat yhteiskunnalle keskimäärin 300 000€, eikä tarvitse määrän olla kuin tuhannessa, kun päästään 300 miljoonaan. 

Suomen poliisitkin tienaavat n. 3000€+/kk ja tilastoissa heidät mielletään erittäin korruptoitumattomiksi – Eurostat-tilastot vuodelta 2015 myös kertovat Suomessa kansan luottamuksen olevan poliisia kohtaan yli 80%, kun poliittista järjestelmää kohtaan alle 60%, joten näiden tilastojen varjolla voidaan myös viitata, ettei palkan suuruus suoraan korreloi korruptioriskin vähenemiseen ja luottamuksen parantumiseen. Tutkimuksia vastaavasti on siitä, että liian pieni palkka myös lisäisi korruptioriskiä, miksi en ehdota tässä edustajan palkkion sitouttamista kansalliseen mediaanitulotasoon (2 050€/kk), vaikka se toisi paremman rakenteellisen kannustimen edistää pienituloisimpien asemaa. Tilastojen varjolla pystytään todentamaan n. 3 000€/kk sopivaksi, ja huomiona myös se, että edustajien luontaisetuudet jäävät koskettamatta, mitkä ovat huomattavia. 

Varsinkin eläessämme tätä jatkuvaa kestävyysvajeen aikaa, meidän on äärimmäisen tärkeä kyetä luottamaan poliittisen päätöksentekoon, jotta yhteiskuntamme kykenisi pyörimään mahdollisimman häiriöttömästi. Me olemme jo EU:n sisällä Ranskassa nähneet ”keltaliivien” mielenosoitukset, mitä tyytymättömyys ja epäluottamus poliittiseen päätöksentekoon voi saada aikaiseksi. Jotta vähentäisimme riskiä joutua maana vastaavaan tilaan, luottamus politiikkaan täytyy palauttaa ja jatkossakin kaikilla tavoin edistää läpinäkyvyyttä – me haluamme olla mahdollisimman varmoja siitä, että edustajamme tekevät töitä meille. 

Tämä aloite on myös tasa-arvoistava, vaikka luonnollisesti edustajat saattavat kokea tämän rangaistukseksi. Jos kuitenkaan edustajamme eivät halua syödä kanssamme samaa puuroa, vaan halutaan tehdä selvä pesäero, sekin jo yksittäisenä asiana antaisi hyvää kuvaa meidän politiikan huipun elitisoitumisesta, mikä kielii muutoksen tarpeesta. 

Paras johtajuus on myös sitä, että omalla esimerkillä inspiroitaisiin, eikä vain ns. norsunluutornista välitetä komentoja.

***

Sivupyrkimys

Jos siis esimerkkini mukaiseen mittariin päädytään tai päästään edes lähelle sitä, se tulisi myös vähentämään rahan merkitystä politiikassa ja muutenkin vaaleissa. Istuvilla kansanedustajilla on nykyisellään liian edullinen asema menestyä myös tulevissa vaaleissa - keskimäärin kansanedustajaksi ihminen pääsee n. 30 000€ vaalibudjetilla, johon ei suurin osa kansasta kykene. Tilastokeskuksen ”Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015” kertoo myös kaikkien eduskuntaan valittujen rahatulojen mediaanin olleen 55 200€,. Myös äänioikeutettuihin verrattuna eduskuntaan valituilla oli 2,7-kertaisesti ja ehdokkaisiin verrattuna noin kaksinkertaisesti rahaa käytettävissään. Voisikin todeta, että tällä hetkellä Suomen rikkain luokka onkin yliedustettuna eduskunnassa ja poliittinen huippu on ns. eliitin harrastus, mikä ei ole terveellistä edustuksellisessa demokratiassa. Eli sivutavoite olisi tasoittaa tätä poliittista pelikenttää.

Jos yhdyt näihin ajatuksiin, käy ihmeessä allekirjoittamassa aloite. 

Kiitos!

 

P.S. Se tietty on myös varmaa, että tämä jakaa ihmisiä kahteen leiriin, joten viestikenttä on vapaa kaikenlaiselle avautumisellekin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Ns. palkan lisäksi edustajat nostavat erinäisiä kuluja.
Kaiken päälle veronmaksajat antavat edustajille 30 miljoonaa puoluetukea, minkä käytöstä ei tarvitse antaa mitään selvitystä. Nuo yhteen laskien "kansan"edustajien vuositulot vastaavat liki puolen miljoonan euron vuosipalkkaa.
Jotain tarttis tehrä.

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

Aivan hyvä huomio tuosta puoluetuesta. Se on meillä ihan Euroopan tasolta (alle 4€/äänestäjä) katsottuna hurjan korkea (yli 13€/äänestäjä). Sitä saa kun on päässyt läpi eduskuntaan ( tai 2% kannatuksen, joka käytännössä on tarkoittanut kansanedustajaa)

Toimituksen poiminnat