Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Suomen unohdetut köyhät lapset

  • Tulevaisuutemme puolesta
    Tulevaisuutemme puolesta

HS:n uutisessa ”Köyhyys aiheuttaa lapsille toksista stressiä” –kirjoituksessa kerrotaan, että lapsiköyhyys Suomessa kolminkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2007, ja nyt Suomessa elää 120 000 lasta köyhyydessä, joka vastaa yli 10% kaikista lapsista. Onko tämä hyväksyttävä normi?

Ei ainakaan pitäisi olla. Köyhyys on nimittäin äärimmäisen haitallista lapsen kehitykselle varsinkin hänen ensimmäisten ikävuosien aikana, sillä köyhyys lisää perheessä vanhempien stressitasoa, jonka stressin lapsi vanhemmasta aistii ja sen seurauksena alkaa stressata itsekin.

Stressi ja sitä kautta saatu adrenaliiniryöppy on hyödyllinen vain”pakene tai taistele” –tilanteissa, mutta samaan aikaan se vaimentaa immuniteettia ja aivojen kehitystä. Kun stressihormoonien tuotanto aivoissa on alituista, lapsen kehitys ei ole millään tasolla eheällä pohjalla, joka ennakoi vanhemmiten lapselle heikompaa älykkyyttä ja immuniteettia, ADHD:ta, astmaa ja addiktoitumisen riskin suuremiseen. Tähän kun vielä lisää sen, että köyhissä perheissä todennäköisemmin perheolot ovat myös huonot, jolloin lapsi enemmän altistuu esimerkiksi perheriidoille, väkivallalle ja hyväksikäytölle, joista lapsi voi helposti saada niin tunne- ja muistiperäisiä traumoja, joilla voi olla todella pitkät jäljet lapsen tulevaisuuteen - stressi ja koettu trauma yhdessä vaikuttaa myös myöhemmin käyttäytymisongelmiin, mielisairauksiin ja tunneongelmiin, jotka ennakoivat lapsen suurempaa riskiä syrjäytyä yhteiskunnasta, menestyä heikommin koulussa ja joutua laajemmin turvautumaan sote-palveluihin.

Krooninen stressi on yhdistetty myös moninkertaisesti suurentuneeseen syöpäsolujen leviämiseen, joka todennäköistää myös syöpäkuolemisen riskiä ennen vanhuutta. Kun syy- ja seuraussuhteita tarkastellaan mahdollisimman pitkälle, köyhyys on useinkin taustavaikuttaja myöhemmin ihmisen elämässä ilmenneisiin tauteihin, sairauksiin, vaivoihin ja ongelmiin. 

Kun puhutaan siitä, että ennaltaehkäisy voi maksaa yhteiskunnalle itsensä takaisin kymmenkertaisesti, tämä varsinkin pätisi köyhyyden kitkemisellä pois. Itse olen jo pitkään mieltänyt köyhyyden ja etenkin lapsiköyhyyden rakenteelliseksi väkivallaksi, jolle ei pitäisi olla mitään sijaa sivistyneessä yhteiskunnassa!

Kun stressaava kasvuympäristö ja traumaattiset kokemukset eivät välttämättä anna eväitä ihmiselle hyvään vanhemmuuteen, köyhyydestä helposti voi tulla periytyvää ja näin ylisukupolvista. Näin ollen mahdollisuuksien tasa-arvo ei täyty Suomessakaan. Kun vielä ihmisen älykkyys ei välttämättä saavuta potentiaalista huippua stressaavan kasvuympäristön vuoksi, tämä lisää huonompien päätöksien tekemistä elämässä omalla sekä muiden kohdalla, ja nämä yhdessä todennäköistävät saman kaavan jatkumisen myös jälkipolvilla.

Äärimmäinen köyhyys on Suomessakin vain kasvanut edelliset 20 vuotta, mikä onkin yksi tekijä siinä, miksi julkinen talous on vain paisunut - ihmiset voivat aina vaan huonommin, joka näkyy sote-palveluiden käytön kasvussa, joiden kasvu on nyt noin 2,4 % vuodessa.

Tietysti köyhyyden poistaminen aiheuttaisi välittömiä kustannuksia valtiolle, mutta varat tähän heti löytyisi, jos olisi poliittista tahtoa puuttua talouden valuvikojen tilkitsemiseen; verolainsäädännön porsaanreikien paikkaamiseen, harmaaseen talouteen, tehottomien yritystukien uudelleen allokoimiseen ja vuokra-asumisen kalleuteen. Samoin voidaan puuttua pääomatuloverotuksen muuttamiseen progressiiviseksi kuin ansiotuloverotus. Mainittakoon vielä, että järkevä keino olisi myös lääkekannabiksen laillistaminen ja lääkekannabisteollisuuden saattaminen osaksi valtion vientitaloutta. Kun sitten ottaa vielä huomioon, miten tuottavaa varsinkin lapsiköyhien tukeminen tulisi olemaan yhteiskunnalle pidemmällä aikavälillä, ei pelkästään moraalisisesta syistä vaan taloudellista syistä meidän täytyisi yrittää hävittää köyhyys Suomesta – muuten olisimme suorastaan idiootteja.

Tekemättömyys vain tarkoittaisi sitä, että me hyväksymme ja kannustamme tämän rakenteellisen väkivallan jatkumisen. Ihmisen täysi potentiaali käytännössä evätään ja miten tämäkö palvelisi Suomea ja tulevaisuutta?

Näillä sanoin, meillä on keinot taittaa seuraavan hallituskauden arvioitu 7 miljardin kestävyysvaje ja silti vahvistaa sote-rakenteita. Kysymys on pitkälti arvovalinnasta, ja nyt olisikin viimein aika kasvaa irti väärästä ajattelumallista, että köyhien tukeminen olisi vain menoerä!

Niin kuin uutisessa sanotaan: ”Hyvä yhteiskunta asettaa lapset etusijalle. Mikään priorisointi ei voi olla politiikassa tätä tärkeämpi.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän usvi kuva
Janne Paalijärvi

Tuo lapsiköyhyyden kolminkertaistuminen on uskomattoman ikävä lukema. Mitähän oikein on tapahtunut? Laman vaikutukset alkoivat näkyä? Jotain muuta? Onko mittaristo muuttunut?

Pekka Pylkkönen

Mediaanitulot ovat kasvaneet nopeammin kuin pienituloisten tulot. Ylipäätään pienotuloisuus oli vähäisintä 1995, mutta ei kai kukaan väitä että kenelläkään meni silloin paremmin kuin nyt..

Myös finanssikriisi vähensi nopeasti pienituloisten määrää jopa viidelläkymmenellä tuhannella. Ilmeisesti jotkut tulevat onnelliseksi siitä että myös naapurilla menee huonosti.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen

Lääkekannabishan on jo "laillista", viranomaiset on vaan tehneet reseptien saamisesta käytännössä mahdotonta. Kannabiksen täysi laillistaminen olisi myös potilaiden etu, lajikkeiden kirjon muodossa muun muassa.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Tässä on nyt osuttu todella monen naulan kantaan!

Rutger Bregmanin kirjassa 'Utopia for Reaslists' kerrottiin tutkimuksista, joista kävi selville, että köyhät ovat tyhmempiä kuin varakkaat. Se mikä tähän asti on ymmärretty väätin on kausaatiosuhde.
Nimittäin nykyisin tyhmyyttä pidetään köyhyyden syntysyynä, kun tosiasiassa tyhmyys on köyhyyden seuraus. Tämä oli todistettu testattaessa intialaisten sokeriruokoviljelijöiden älykkyyttä ennen satokauden päättymistä ja satokauden jälkeen. Satokauden jälkeen viljelijät olivat 'rahoissaan' ja saivat testeissä korkeammat tulokset kuin kesken satokauden eli silloin, kun olivat köyhempiä.

Ja samaten tämä ilmiö on nähty koulumenestyksessä. Varakkaammilla vanhemmilla on enemmän aikaa ja vaurautta tukea lastensa koulumenestystä kuin köyhillä, vaikka koulutus itsessään olisikin 'maksutonta'.

Eli, kyllä - panostamalla köyhyyden ehkäisyyn ja voittamiseen panostamme koko kansakunnan vaurauteen.

Pekka Pylkkönen

Kuten alkuperäisessä artikkelissakin sanottiin, keskeistä on saada porukka töihin esimerkiksi parantamalla työnteon kannusteita. Yksi tapa olisi laskea sosiaalitukia rankasti mutta kehittää lapsille ja nuorille tarjottavia palveluita.

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

Mitenhän siinä kuvitellaan käyvän kun leikataan heikompi osaisilta koko ajan.
Lapset syrjäytyvät jo ala-asteella.
Hyvä ja tärkeä kirjoitus <3

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen

Säästöjä jotka tulee kalliiksi.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

On tärkeää poistaa oikeasti köyhyys, mutta myös sille, että köyhyys aiheuttaa stressiä, voi ehkä tehdä jotain: kaikki köyhät kaikkialla eivät ole yhtä stressaantuneita. Jossain viidakon heimoissa, missä kaikki ovat yhtä köyhiä, ei samassa mielessä voi syrjäytyä.
Pitää oppia arvostamaan myös asioita, joita ei saa rahalla. Yhteiskunnan pitäisi olla sellainen, että rahattomuus ei aiheuta kohtalokasta putoamista. Esimerkiksi jos sairastuminen aiheuttaa kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia, kuten tavallisille ihmisille Venäjällä, on tilanne todella karsea.

Toimituksen poiminnat