Jari Robson "Järkeä järjettömyyteen"

Sote-uudistus on maassa, mutta elää

  • "Kuka seuraavaksi kesyttämään Sotea?"
    "Kuka seuraavaksi kesyttämään Sotea?"

Vaikka nyt tässä ollaan paljon puhuttu sote-uudistuksen kaatumisesta, se ei missään nimessä ole kuopattuna, vaan uudistuksen laatiminen tulee vielä jatkumaan tulevana/-vina hallituskausina, mutta todennäköisesti vähän eri tavoitteilla.

Tästä ainakin voimme oppia sen, että näin suurissa uudistuksissa täytyy yrittää varmistaa kannatuksen ylittävän reilusti puoluelinjat, jotta esimerkiksi kapuloita rattaisiin ei heitetä heti käsittelyssä, tai sitten läpi mentäessä seuraavan hallituskauden aikana, jos hallituskombinaatio sattuisikin muuttumaan. 

Sehän on nähty, että kansan luottamus poliittiseen instituutioon on neljässä vuodessa rapistunut ja vastakkainasettelu puolueiden välillä näyttäisi vain kärjistyneen, jossa osavaikuttajana on selkeästi ollut sote-uudistuksen valmistelu ja sen pakonomainen läpivieminen. Jos Sipilä olisi halunnut käydä parlamentaarisesti keskusteluja opposition kanssa uudistuksesta, lopputulos voisi olla toinen.

Saapi nähdä millaista mallia aletaan tulevan mahdollisen punavihreän hallituksen kautta ajamaan, johon toivon vaan, että sitä lähdetään tutkimaan laajalti ja ottamaan myös oppositio mukaan keskusteluihin. Ainoastaan tehdyt tutkimuksetkin vain mahdollistaisivat sen, että oikeistokin saisi lukuja ja tilastoja, joita he ymmärtäisivät, joiden perusteella voisi jopa alkaa tukemaan tätä hypoteettisen punavihreän hallituksen toisenlaista sote-uudistusta.

Se on ainakin selvää, ettei meillä ole varaa arpoa tämän kanssa ikuisuuksia, jos sosiaalikulutkin nousevat arvioidun 2,4 prosentin verran vuodessa, mikä tarkoittaisi 1,7 miljardia vuotta kohden; 7 miljardia vajetta tulevalle hallituskaudelle. Korostan vielä, että vaikka aika on rahaa, tätä uudistusta ei todellakaan pidä hutiloida läpi niin kuin nykyinen hallitus Sipilän johdolla yritti.

Jotta sitten samat virheet eivät toistuisi, laaja vaihtuvuus eduskuntaan olisi suositeltavaa ja etenkin nuorempaa verta, jolla raikastettaisiin nykyinen ummehtunut ilmapiiri. Ilmastonmuutoksen ja  luonnon monimuotoisuuden vähentymisen haasteisiin vastaaminen myös tarvitsee objektiivisia mieliä, jos samalla haluamme vielä pitää taloutemme tasapainossa. Nämä tavoitteet ovat todella vaikea saavuttaa, jos luottamuksemme poliittiseen päätöksentekoon samaan aikaa laskee ja asenteemme kärjistyvät entisestään puolueiden välillä, joten tarvitsemme päättäjiä, jotka koetaan rakentavan siltoja puolueiden välille ja omalla esimerkillään näyttävän edistävän luottamusta. Jotta sitten luottamus poliittiseen päätöksentekoon palautuisi, poliittinen huippu tarvitsee läpinäkyvyyttä, päätöksenteko tuodaan lähemmäksi kansaa ja yhteisiin haasteisiin vastataan yhteisellä rintamalla.

Epäilen tämän toteutuvan vallitsevan eduskunnan kokoonpanossa, jossa dinosaurukset eivät ymmärrä olevansa jo sukupuutossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

"...poliittinen huippu tarvitsee läpinäkyvyyttä, päätöksenteko tuodaan lähemmäksi kansaa..."

Tästä voisi melkein tehdä rintanapin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Mutta mistä nuo säästöt tulisivat? Hallitus ei uskaltanut esittää laskelmia. Moni on epäillyt, että uudistus voisi vain nostaa kuluja. Ja toisaalta käydyn keskustelun aikana monet kunnat ovat jo tehostaneet palveluitaan eri tavoin. Voi olla, että taloudellisin järjestelmä saadaan nykymallilla. Huonoimmin toimivat kunnat voisivat ottaa mallia parhaiten toimivista kunnista.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Säästöjä on helposti löydettävissä, jos vain halutaan.

1) Laskutus- ja korvausbyrokratiat pois ja tilalle pelkkä verotus; säästö n. 0,5 mrd €/v
2) Lääkkeiden jakelu valtiolle suoraan terveyskeskuksista tapahtuvaksi; säästö noin 1 mrd €/v
3) Keskitetty terveyshallinto (eräänlainen yhden maakunnan malli); säästö noin 0,5 mrd €/v
4) Lisäksi yksinkertaistettu rakenne palkitsee tietojärjestelmäkuluissa >0,2 mrd €/v.

Edellä mainitut säästöt ovat hyvin realistisia.
https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etu...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

1) Ehkä jotain säästöä saavutettavissa, mutta et kertonut kovin tarkasti, mikä osa byrokratiaa poistuisi. Lääkekuluja pitää ehkä korvata jatkossakin jokseenkin nylyiseen tapaan. Ehkä ajattelit, että terveyskeskus jakaisi ilmaisia lääkkeitä??

2) Mielenkiintoinen ajatus. Siis apteekkipalvelut osaksi sotea. En osaa arvioida paljonkon nykyisessä apteekkilaitoksessa on turhaa ilmaa. Apteekkarit tulevat tunnetusti hyvin toimeen, joten ehkä jotain.

3) Miksi keskitetty malli olisi halvempi? Ainakaan THL:n tilastot eivät viittaa siihen suuntaan, että pienten terveyskeskusten hallitokulut olisivat korkeammat kuin suurten. Voi olla että nykyinen malli on halvempi kuin mitä keskitetty malli olisi.

4) tietojärjestelmissä voi varmaankin periaatteessa säästää. Käytännössä uusissa tietojärjestelmissä on kuitenkin usein tuhlailtu rajustikin. Tämä juttu on ehkä irrallinen muusta sote-pohdinnasta, ja koskee kaikkoa hallinnonaloja.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

2#

Lähtisin siitä liikkeelle, että täytyisi alkaa ymmärtää, että miksi kulut nousevat näin suuresti. Oleellinen kysymys myös on, että voiko kansa aina vaan huonommin ja miksi? Tärkeää olisi ainakin varmistaa, ettei raha meillä vain valu oireiden hoitoon, koska kannattavammaksi tulisi käyttää resurssejakin itse oireiden aiheuttajaan.

Ei ole myöskään välttämättä edes tarvetta tehdä säästöjä tehostamalla ja leikkaamalla sote-palveluista, vaan raha mahdollisesti voidaan haalia toisia reittejä pitkin, kuten yrittää tilkitä verotuslainsäädännössä olevat valuviat tehden verokikkailun mahdollisimman mahdottomaksi. Voisimme myös muuttaa ansiotuloverotuksen paljon progressiivisemmaksi ja leikata sekä uudelleen allokoida tehottomia yritystukia, jota nykyinen hallitus ei uskaltanut tehdä. Asumistuetkin ovat nousseet kymmenessä vuodessa miljardista kahteen, ja jos vuokra-asumisen kalleuteen puututaan ja markkinavuokria pyytävien "yleishyödyllisten" kiinteistösijoitusyrityksien toimintaan puututaan, saataisiin sitäkin kautta mahdollisesti nollattua kasvaneet asumistukimenot. Jo näistä kaikista esimerkeistä pelkästään potentiaaliset tulot ja säästöt voisivat helposti ylittää 7 miljardia.

Me voitaisiin myös keksiä keinoja, miten me saataisiin omaa vientiä lisättyä, työpaikkoja luotua ja veroja lisättyä mahdollisimman vähillä resursseilla. Näkisin tähänkin parhaimpia tapoja olevan kannabiksen laillistaminen ja lääkekannabiksen saattaminen osaksi vientitaloutta valtionyhtiönä. Tuokin lääkekannabisteollisuus on maailmanlaajuisena bisneksenä 10 miljardin arvoinen, joka kaikkien ennusteiden mukaan tulee räjähtämään kasvuun, kun WHO teki uudet suositukset kannabiksen lääkehyödyistä, jonka EU:n parlamentti vielä hyväksyi.

Säästöjä siis näkisin voivan tehdä ilman, että palvelut entisestään heikkenisivät ja kulut kansalaiselle nousisivat.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

En ole alan paras asiantuntija, mutta epäilen, että ainakaan meillä päin kuntien sote-palveluiden tuotannossa ei juuri ole ilmaa. Rahapulan ja sote-uudistuksen paineiden vuoksi palveluita on viritelty niin paljon kuin on osattu. Uskon että rahapulassa on tehottomuutta tai noussutta sairastavuutta enemmän kyse siitä, että yhteiskunta ei halua satsata soteen, vaan pitää rahat mieluummin muualla. Suomen elintaso on niin korkea, että nälkä ei uhkaisi, vaikka satsaisimme soteen hieman nyyistä enemmänkin. Valintakysymys siis. Ikärakenteen muutos tuo lisää vaatimuksia, mutta en näe niitä suurena ongelmana (= leikataan normikansalaisten kulutusta vastaavasti).

Mainitsit että pitäisi hoitaa syitä eikä oireita. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. Esimerkiksi Karviassa on satsattu vanhusten kunnon ylläpitämiseen liikunnan avulla. Jos seuraava hallitus toteuttaa nykyisen ehdotuksen tyylisen keskittävän soten, syntyy railo kunnan eri palveluiden välille, eikä ennkoiva vanhusten kunnosta huolehtiminen olisi enää samalla tavalla kunnan intresseissä kuin nyt.

Mainitsit hyvän joukon erilaisia soten ulkopuolella olevia säästökohteita. Tuo on mielestäni sotea parempi suunta etsiä säästöjä. Ehdotettu sote ei välttämättä säästä senttiäkään. Ajattelen myös niin, että työllisyysasteen nostaminen on tärkeää.

Yksityiskohtana kommetti kannabikseen ja muihin huumeisiin. Minusta luonteva tie eteenpäin olisi se, että huumeet luokiteltaisiin lääkkeiksi, joita voi antaa lääketieteellisin kriteerein (ja tarvittaessa jopa kasvattaa / valmistaa). Jopa heroiinia voisi määrätä lääkkeeksi niille, jotka eivät ilman sitä tule toimeen. Tämä ei vielä edellytä viihdekäytön sallimista. Suurimmat säästöt tulisivat ehkä siitä, että osa huumeisiin liittyvästä rikollisuusdesta, kuten esimerkiksi murrot, suurelta osalta katoaisivat.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

1) Jos sekä lääkkeet että käyntimaksut poistettaisiin, niiden laskutukseen liittyvät toimenpiteet ja tietojärjestelmät poistuisivat. Aivan samoin kävisi Kelan, sosiaalitoimen ja verottajan järjestelmissä. Helsingissä on arvioitu kolmanneksen laskutuksella saaduista tuloista menevän puhtaasti byrokratiaan. Siksi sieltä poistettiin terveyskeskusmaksut. Joka tapauksessa kansalaisten maksama osuus on niin pieni, ettei maksuja senkään vuoksi ole tarpeen kerätä.

2) Lääkehuolto on osa terveydenhuoltoa eikä tänä päivänä ole mitään syytä pitää sitä erillisenä palveluna muille kuin valinnanvapausasiakkaille ja vapaakauppalääkkeille. Olen edellisen kommenttini linkissä perustellut kustannussäästöt tarkemmin, joten tässä vain niistä kaksi. Tukun ja apteekkien voitot jäisivät kuluista pois. Toiseksi, toimituskulut putoaisivat noin sadasosaan nykyisestä, koska ennen asiakasta liikuteltaisiin vain lähes vuosikäytön tasoisia suurtoimituksia.
3) Puhuin lähinnä ylimmästä hallinnosta, Terveyshallituksesta, joka hallinnoisi sairaanhoitopiirejä. Se olisi tehokkuudessa ja taloudellisuudessa maakuntiin nähden lähes ilmainen. Paikallistasolla nykyistä suurempi hajauttaminen olisi paikallaan. Hallituksen keskittämislinja on yksiselitteisen väärä ja vastoin selkeitä nähtävissä olevia tulevaisuuden kehityssuuntia.
4) Mitä monimutkaisempi sovellusympäristö on, sitä kalliimmiksi tietojärjestelmät tulevat. Siksi pelkistetty sote on ylivertainen. Ei ole mitään mieltä satsata paljon esimerkiksi laskutus- ja korvausjärjestelmiin ja ylipäätään monimutkaisuuden mahdollistamiseen.

Vielä kiinnittäisin huomiota siihen miten pienillä yksinkertaistuksilla voidaan saada aikaan monia seurannaisvaikutuksia, jolloin sote-kokonaisuus ei olekaan enää niin hallitsematon mammutti kuin miltä näyttää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

1) Apteekkien ja terveyskeskusten välisen rahaliikenteen (ja fyysisienkin liikenteen) poistuminen voisi tosiaan säästää jonkin verran. Voi olla että käyntimaksuja pitää periä myös muista syistä kuin rahoitussyistä, ja ehkä erityisesti muista syistä. Niillä voi ohjailla potilasvrirtoja niin, että ihmiset eivät käy lääkärissä aivan kaikkien turhien vaivojen vuoksi. En tiedä miten Helsinki aikoo hoitaa tuon. Ehkä tylysti jonojen pituuden kasvulla??

2) Sadasosan toive voi olla korkea.

3) Voi ajatella, että sekä maakunnallinen että valtion tasoinen ylimääräinen hallintoporras nostaisi kuluja nykyiseen järjestelmään verrattuna. Eräs tuttu kommentoi joskus, että perinteisen lääkintöhallituksen lakkauttaminen oli virhe. Valtion tasolla olisi luontevinta ylläpitää jotain valvontakoneistoa, jonka päätehtävä olisi vain tarkkailla ja valvoa, että kaikki toimii hyvin. Muuten kunnat ja keskussairaalat osaavat kyllä hoitaa homman.

4) Olen samaa mieltä monimutkaisuuden haitoista. Jos olisin Suomen diktaattori, perustaisin yksikön, jonka tehtävä on tuottaa ilmaisia ohjelmia kaiken hallinnon käyttöön. Näin kuntien ja muiden erillisten yksiköiden kulut putoaisivat, ja toivottavasti myös ohjelmien toimivuus ja yhteensopivuus paranisi. Rajapinnat pidettäisiin avoimina.

> Vielä kiinnittäisin huomiota siihen miten pienillä yksinkertaistuksilla voidaan saada aikaan monia seurannaisvaikutuksia, jolloin sote-kokonaisuus ei olekaan enää niin hallitsematon mammutti kuin miltä näyttää.

Sanoisin että perinteinen sotejärjestelmä on melko yksinkertainen verrattuna ehdotettuun mammuttiin. Nykyisessä on tosin myös korjattavia ongelmia, kuten työterveydenhoidon eriytyminen muusta terveydenhoidosta. Noiden vikojen korjaamiseen ei kuitenkaan tarvita mitään juuri kaatuneen hallituksen sote-mammuttia.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

1) Usein ajatus maksuttomasta terveydenhuollosta torjutaan, koska jatellaan potilasvirtojen kasvavan holtittomasti. Kuitenkaan kokemukset eivät olettamusta tue. Helsingissä ei ole koettu olevan ongelmia ja itse asiassa 1970-90-luvuilla terveyskeskukset olivat maksuttomia ja myös ilman ongelmia. Kolikon toinen puoli on vielä se, että varhainen puuttuminen tekee terveydenhuollon edullisemmaksi. Siis todennäköisesti hyödyt ja haitat aika pitkälle kompensoisivat toisensa. Nykyisin vielä sairaanhoitaja portinvartijana tai ensivastaanottajana pienentää liian mitättömistä vaivoista aiheutuvaa rasitetta.
2) En tietenkään pysty ihan tarkkaa arviota antamaan, mutta kyse on kuitenkin olennaisesti suuremmasta kuin kymmenkertaisesta erosta.
3) Terveyshallituksella tarkoitan pitkälle modernisoitua ja tehtäviltään laajennettua lääkintöhallitusta, jonka päätoimena ei suinkaan olisi valvonta vaan toiminnan ohjaus ja kehittäminen.
4) Juuri ohjelmistojen suhteen yksi keskitetty järjestelmä olisi taloudellisin, toimivin ja myös pienimmin riskein. Hallituksen sote-uudistuksen laajuisten tietojärjestelmien hyvin pahan epäonnistumisen riski on terveydenhuoltoon aivan liian korkea - kirjallisuuden mukaan jopa luokkaa 50%.

Ihan totta, että perinteinen sotejärjestelmä on melko yksinkertainen verrattuna ehdotettuun mammuttiin. Mainitsemasi työterveyden yhdentäminen muuhun terveydenhuoltoon pienentäisi kustannuksia ja tekisi terveyspalvelut tasa-arvoisemmiksi. Korjaaminen olisi siinäkin helppoa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #7

1) Todennköisesti kuitenkin tarvitaan joitain keinoja potilasvirtojen ohjaamiseen (lähinnä tarpeettomien käyntien vähentämiseen, mutta joskus myös toivottuihin käynteihin kannustamiseen). Aina kansalaisten fiksuus ja lääkärin sanallinen ohjaus (tai jonojen pituuden ja huonon palvelun potilaita karsiva vaikutus) ei tähän riitä.

2) En aivan osta tuotakaan. :-)

3) Ok, keskitetty tutkimus ja ylimmän turvallisuuden ja toiminnan (hallinnon ulkopuolinen) valvonta on perusteltua. Muuten olen nykyisen kuntavetoisen mallin ystävä.

4) Vaikka ehdotin valtion tuottamaa softaa, ilmaus "yksi keskitety järjestelmä" kuulostaa terminä vähän vaaralliselta, koska se on liian lähellä noita 50% epäonnistumisriskejä. Oma lähtökohtani olisi ehkä bottom-up to-downin sijaan. Ja mainisemani avoimet rajapinnat, jotka mahdollistavat toimittajien kilpailuttamisen.

Työterveyden palauttaminen vain perusjärjestelmän pieneksi lisukkeeksi olisi paikallaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #8

Jotta kohta 2 kävisi ymmärrettävämmäksi, lainaan tähän Pelkistetyn soten sivuilta tarkemman kuvauksen kaikista lääkejakeluketjun oikaisun tuomista eduista:

Historiallisia syitä, jotka johtivat potilas- ja lääkehuollon eriytymiseen, ei enää ole, joten lääkejakeluketju kannattaa oikaista ja integroida muuhun terveydenhuoltoon markkinatalouden tehokkaiksi osoittautuneiden käytäntöjen mukaisesti. Se tarkoittaa, että valtion lääkelaitos hankkii reseptilääkkeet lääketehtailta ja jakaa ne ilman välikäsiä maksutta julkisen terveydenhuollon potilaille. Apteekit voisivat hankkia lääkkeet valinnanvapausasiakkaille joko valtion lääkelaitokselta tai valitsemaltaan muulta toimittajalta ja määrittelisivät hinnat itse.

Reseptilääkkeiden suorajakelusta seuraa monia käänteentekeviä piirteitä:

1. Valtio voi kilpailuttaa lääketehtaita muun muassa hankkimalla lääkkeet entistä isompina erinä.
2. Mahdollisuudet keskittyä edullisimpiin lääkkeisiin ovat entistä paremmat.
3. Jakeluketjun lyhentyminen säästää kustannuksia, koska välikäsien toimintakulut ja voitot jäävät pois.
4. Saavutetaan paras mahdollinen toimitusvarmuus ja kriisivalmius (tietoliikennekatkokset mukaan lukien); Isot lääke-erät jaetaan suoraan terveyskeskuksiin ja sairaaloihin niin, että varastot vastaavat jopa 18 kuukauden kulutusta.
5. Kun lääkkeet varastoidaan terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, jakelukustannukset laskevat nykyiseen lääkkeiden jatkuvaan pientoimitusvirtaan verrattuina kahdella kertaluokalla.
6. Vanhenemistappioita ei synny, koska varastoista huolehtii tietokoneistettu, reaaliaikainen ja valtakunnallinen järjestelmä.
7. Suurista lääke-eristä laadun varmistukset on helppo tehdä.
8. Lääkkeiden jakelu tapahtuu potilaiden terveyskeskus- ja sairaalakäyntien yhteydessä, jolloin säästetään matka- ja työajanmenetyskuluissa.
9. Reseptilääkkeiden maksuttomuus poistaa julkisen puolen laskutus- ja korvausbyrokratian.
10. Yksityisen puolen reseptilääkkeet korvataan verotuksessa enintään julkisen puolen keskimääräisiin kustannuksiin asti.
11. Keskitetty jakelu avaa uusia mahdollisuuksia automaation ja tietotekniikan mahdollisimman tehokkaaseen sekä käyttäjäystävälliseen soveltamiseen. Esimerkiksi, kun potilas tulee lääkärin vastaanotolta, hänelle määrätyt lääkkeet voivat olla jo lääkerobotin toimittamina farmaseutin valvomassa noutopisteessä odottamassa, että potilas ne tunnistautumalla kuittaisi. Yöaikaan robotti toimisi pankkiautomaatin tapaan. Säännöllisesti tarvittaville lääkkeille tai uusille lääke-erille voidaan kehitellä muitakin jakeluteitä, vaikkapa esimerkiksi päivittäistavarakaupan, postin, R-kioskin, tms. kautta, jolloin palveluverkosta tulisi nykyiseen verrattuna aivan ylivertainen. Myös postin pakettiautomaattien kaltaiset pienet jakeluautomaatit voisivat olla etenkin kroonikoille sopivia. Automaattiset toimitukset hajautettuihin jakelupisteisiin voisivat tapahtua tietojärjestelmän antaman listan perusteella vaikkapa kerran viikossa. Toimituskulut muualta kuin terveyskeskuksista voisivat tarvittaessa olla omalla vastuulla.

Reseptilääkkeiden hinta puolittuu; Käsittelyketjun lyhentyminen, voittojen sekä laskutus-/korvausbyrokratian poistuminen ja kaikki synergiaedut antavat kansalaisille todennäköisesti noin miljardin euron vuosittaisen edun. Verojen takia valtion saama etu on pienempi, mutta edelleenkin hyvin merkittävä.
Uudistuksen jälkeen apteekkien markkinaksi jäävät vapaakauppalääkkeet ja valinnanvapausasiakkaat. Apteekkarien henkilöverotuksesta ja apteekkiverosta siirrytään normaaliin yritysverotukseen, jolloin julkisen terveydenhuollon reseptilääkkeiden poistuminen ei aiheuta oleellista apteekkitulojen laskua. Valinnanvapausasiakkaiden reseptilääkkeistä ei perittäisi arvonlisäveroa.

Lääkkeiden jakelu on murroksessa koko Euroopassa ja se ilmenee tukkukauppiaiden määrän vähenemisenä ja jakeluketjujen lyhentymisenä. Niillä tavoitellaan sekä jakelun tehokkuutta että kustannustehokkuutta. Norjassa lääkejakeluketjut on oikaistu niin, että jokaisella kolmella kansainvälisellä lääketukulla on omat apteekkiketjunsa. Itse asiassa tukkukaupan osalta Suomessakin on lähestytty samaa tilannetta, sillä useimmista muista maista poiketen lääkkeet jaellaan yksikanavaisesti, eli lääkeyhtiöt toimittavat lääkkeitään vain yhden tukun kautta. Suomen lääketukkujen katetaso on alle puolet siitä mitä useimmissa vertailumaissa.

Jakeluketjujen lyhentymiseen jopa suoraan lääketehtaan tai -tukun ja asiakkaan väliseksi liittyy myös riskejä. Näitä voivat synnyttää muun muassa tuotanto-, liikenne-, rahaliikenne- ja tietoliikennehäiriöt, konfliktit, luonnonkatastrofit sekä epidemiat. Niiden sekä lääketurvallisuuden takia suorat lääketehtailta asiakkaille tapahtuvat toimitukset mahdollisesta hetkellisestä edullisuudestaan huolimatta jäävät toissijaisiksi. On myös todennäköistä, että pelkistetyn soten lääkkeiden suurtoimitukset ovat kansainvälisiä pientoimituksia edullisempia.

Kun oikaistu jakeluketju vielä kytketään valtionhallintoon ja sen verojärjestelmään, saavutettavissa on ainutlaatuisen kustannustehokas lääkkeiden jakelu, joka integroituu saumattomasti muuhun terveydenhuoltoon. Näin ollen sen toteuttamiselle ei voi olla mitään muita kuin mahdollisesti poliittisia esteitä.

Toimituksen poiminnat